perjantai 18. helmikuuta 2022

Oopperan ylikapellimestarilla ei ole sananvaltaa ohjelmistokysymyksissä

Kansallisoopperan uusi ylikapellimestari Hannu Lintu tutustui jo 13-14-vuotiaana Richard Wagnerin musiikkiin ja oli innostunut ja hämmentynytkin. Koronaviivästyksen jälkeen Wagnerin ”Ring” jatkuu ensi elokuussa Valkyyrialla, sen jälkeen tulee Siegfried ja lopuksi Jumalten tuho kevätkaudella 2024. Vaikka Hannu Lintu ei sano olevansa erityisesti ”wagneriaani”, niin kyllä hän sitäkin oli nuorempana. Lintu kertoi suhteestaan säveltäjään Suomen Wagner-seuran Zoom-kokouksessa torstaina.


Ensimmäisen kerran Lintu sanoi pääs
seensä kosketukseen Wagnerin kanssa, kun Rauman kirjasto alkoi lainata äänilevyjä:

”Siellä oli hyvä valikoima ja muistan, kun lainasin
Karl Böhmin johtaman Tristanin ja Isolden. Se oli heti valtava elämys – mitä tämä on ja mitä tämä tarkoittaa. Myöhemmin koko opiskeluajan kuuntelin kaikki käsiini saamat Wagner-levyt ja ulkomailla kävin katsomassa esityksiä. Wagneriaaniksi siitä helposti tuli, mutta sitten oli myös niitä vaiheita, kun Wagnerin tekstit alkoivat naurattaakin. Eivät kuitenkaan enää”, sanoi Lintu.

Viime syksynä hän johti Lentävää hollantilaista Pariisin oopperassa ja nyt Wagneria tehdään Helsingissä. Ring on kuitenkin niin iso satsaus, että Wagneria muita teoksia tuskin tulee vähään aikaan Kansallisoopperaan. Lintu sanoikin tekevänsä Wagnereita todennäköisesti tulevina vuosina jossain muualla.

Ohjelmiston valintaan ylikapellimestarilla
ei ole sananvaltaa. Lintu ei kuulu johtoryhmään, mutta sanoi hän suunsa avaavan, jos aihetta on. Työsopimuksen mukaan ylikapellimestarin on joka tapauksessa hyväksyttävä talon linja. Vaikutusvaltaakin on sen verran, sillä ylikapellimestari voi vaikuttaa omien produktioittensa solistivalintoihin.

Ylikapellimestarin johtamia teoksia tulevat seuraavaksi olemaan maaliskuun ensi-illat, Richard Straussin Salome ja Benjamin Brittenin Billy Budd, joka perustuu Herman Melvillen pienoisromaaniin. Billy Budd tulee Oslosta hankitulla produktiolla ensimmäistä kertaa Suomeen. Lintu vähän ihmetteli, miksi Britten on jokseenkin vähän esitetty meillä, vain Peter Grimes on kunnolla tuttu.

”Brittenin musiikki koetaan ehkä vaikeaksi, kun se on aika paljon resitoivaa. Siinä ei solistien laulu ikään kuin aukea eikä hulmua samalla tavalla kuin vaikkapa
Shostakovitshilla ja Prokofjevilla. Britten ei tee solisteista kruunua, vaan tärkein on orkesteri. Toisaalta kuitenkin esimerkiksi Aulis Sallisen oopperoissa on samantapaisia sävelkulkuja, jotka taas ovat sopineet suomalaiseen mielenlaatuun. Billy Buddin erikoisuus on vielä se, että siinä ei ole naisia ollenkaan. Harvinaista sekin, että oopperan tapahtumat sijoittuvat sukellusveneeseen”, sanoi Lintu.

Lintua haastatellut
musiikkitoimittaja Matti Lehtonen ihmetteli sitä, että Kansallisoopperan ohjelmistosta puuttuvat tällä hetkellä suositut italialaiset oopperat. Lintu vastasi, että tulossa on kyllä uusia Verdi-produktioita ja uutena myös Puccinin Turandot.

Lintu oli videoyhteydessä Wienistä, jossa on harjoituttamassa Tonkünstler-orkesteria sunnuntain ja maanantain konsertteihin Musikvereinin salissa [Bartok, Larcher, Schubert]. Sieltä hän siirtyy Lissaboniin, jossa perjantaina ovat ohjelmassa Boulanger, Faure ja Gubaidulina. Maaliskuussa Lintu käy Kansallisoopperasta Sibeliustalossa, jossa hän johtaa 24.3. Beethovenin Missa Solemnisin.

kari.naskinen@gmail.com