maanantai 8. marraskuuta 2021

Verotuksen keventämisen hyödyistä ei ole tutkimuksellista näyttöä


Kokonaisveroasteet maailman parhaassa osassa suuruusjärjestyksessä: 1) Tanska, 2) Ruotsi, 3) Suomi, 4) Norja.
Yritysten yhteisöveroprosentit suuruusjärjestyksessä: 1) Norja, 2) Tanska, 3) Ruotsi, 4) Suomi.

Vähän aikaa sitten Kokoomuksen Elina Valtonen vaati veronkevennyksiä, jotta talouskasvu paranisi. Vasemmistoliiton Li Andersson oli päinvastaista mieltä, sillä hänen mukaansa veronkevennykset lisäävät julkisen talouden epätasapainoa. Kun Helsingin Sanomat pyysi asiasta näkemyksiä kolmelta taloustieteilijältä, ei niistä yksiselitteistä vastausta saanut.

Aalto-yliopiston entinen talou
stieteen professori Matti Pohjola: ”Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että verotuksen yleinen keventäminen lisäisi verotuloja ja siten vahvistaisi julkista taloutta.”

Taloustieteen huippuyksikön Helsinki Graduate School of Economicsin professori Ari Hyytinen: ”Pohjoismailla menee varsin hyvin kireästä verotuksesta huolimatta. Ei voi antaa yhtä ainoaa oikeaa kyllä- tai ei-vastausta, jos ei tarkemmin määritellä, miten verotusta muutetaan.”

VTT:n tutkimusjohtaja
Essi Eerola: ”Kokonaisveroasteen ja talouskasvun välillä ei ole mitään suoraviivaista yhteyttä.”

Viimeaikaisessa keskustelussa on yhdeksi selväpiirteiseksi ratkaisuksi ehdotettu arvonlisäverojen korottamista.
Alv on iso potti kokonaisuudesta, noin 22 miljardia euroa vuodessa. Tuloveroista tuli viime vuonna 38 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan pakolliset sosiaaliturvamaksut ja muut veronluonteisiksi katsottavat maksut, päästään kokonaisuudessaan noin 100 miljardiin euroon.

Alv on kuitenkin tasavero, jonka korottaminen lisäisi eriarvoisuutta.
Tällaisia tasaveroja on alv:n lisäksi paljon muitakin, esimerkiksi energia-, alkoholi-, tupakka- ja autoverot. Kaikkiaan tasaverojen osuus valtion verotuloista on noin 85 prosenttia. Myös kunnallisverot ovat tasaveroja. Progressiivisia veroja itkevien murhe on siis turhaa.

Alv:n ja muiden välillisten verojen korotukset olisivat kuitenkin sikäli perusteltuja, että kulutusverot ovat haittaveroja ja kohdistuvat ekologi
an kannalta huonoon tuotantoon. Jos korotukseen päädyttäisiin, ne rasittaisivat eniten pienituloisia. Tämän takia, eriarvoisuuden ehkäisemiseksi alv:n korottaminen pitäisi jotenkin kompensoida pienituloisille ja se taas söisi osan korotuksen tuotosta.

Verokeskustelussa on nyt kysymys samalla tulevaisuusinvestoinneista, jotka monien asiantuntijoiden mielestä edellyttävät verotuksen lisäämistä. Vasemmistolaisen Tutkijafoorumin keskustelussa
Jouko Kajanoja kirjoitti, että yritysverotuksen kiristämisessä tulevat vastaan globaalin markkinatalouden rajoitukset. Isot yritysveron kiristykset siirtävät tuotantoa ulkomaille ja meille käy huonosti.

Kajanoja otti esille myös tulevaisuuteen liittyvän asian ilmasto- ja luonnonvaranäkökulman: ”Kun kiristetään kotitalouksien tulojen ja kulutuksen veroja, se vähentää ilmastoa ja luontoa rasittavaa kulutusta. Kun näin saatuja verotuloja käytetään tulevaisuusinvestointeihin, osa niistä siirtyy investointeihin, joita tarvitaan ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn ja luonnon monipuolisuuden säilyttämiseen. Voimavarojen siirto kotitalouksien kulutuksesta tulevaisuusinvestointeihin on ilmaston ja luonnon kannalta win-win.”

Joka tapauksessa ”verotuksen kiristäminen on perusteltua, jos halutaan painottaa julkisen vallan toimenpiteitä hyvinvoinnin lisäämiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä ilmaston ja luonnon pelastamiseksi. Tällöin ihmiskuvassa painottuu yhteisöllisyys ja solidaarisuus ja usko julkisen vallan tulevaisuusinvestointien myönteisiin vaikutuksiin”, kirjoitti Kajanoja, koulutukseltaan valtiotieteen tohtori ja ekonomi, entinen SKP:n puheenjohtaja.

Televisiossa on meneillään neliosainen ohjelma
Reonald Reaganista, joka vei Yhdysvaltojen yhteiskunnallista järjestelmää äärikapitalistiseen suuntaan. Elina Valtonen on selvästi reiganilainen, samaa sarjaa kuin eilen Yle Femillä Daniel Olinin haastattelussa ollut Björn Wahlroos. Rikastuminen on tietenkin kivaa, ja sitä voi edistää lisää, kun on rikas. Wahlroos sanoi, että hänen Bentleytään ajaa aina kuljettaja, koska liikennesakot määritellään ajajan tulojen perusteella. Kuski tulee halvemmaksi kuin ylinopeussakot. Wahlroos on kuitenkin ilmastotietoinen, hänen Bentleynsä on ladattava hybridiauto.

kari.naskinen@gmail.com