perjantai 25. kesäkuuta 2021

Suomi länsimaista kulttuuria turvaamaan

Eduskunnan salaisessa täysistunnossa 25.6.1941 klo 21.20 käytiin läpi Hitlerin neljä päivää aikaisemmin antamaa julistusta, jossa sanottiin, että yhteisen rintamamme tehtävä ei ole ”yksityisten maiden suojaaminen, vaan koko Euroopan turvaaminen ja niin ollen kaikkien pelastaminen”. Kovimmin puhui IKL:n kansanedustaja Bruno Salmiala, joka äärioikeiston vaatimuksia toistaen vaati, että Suomen on sidottava kohtalonsa Saksan kansan kohtaloon taistelussa bolshevismia vastaan.


”Mutta meidän ei ole tyydyttävä vain tähän”, sanoi Salmiala, ”meidän on huolehdittava nyt kaikkien Suomen heimojen oikeudesta ja meidän on nyt koottava Suomen heimot yhteen, meidän on toteutettava Suur-Suomi-ajatus ja meidän on saatava rajat siirretyiksi sinne, missä suorin viiva kulkee Vienanmerestä Laatokkaan.”
(Laajempiakin Suur-Suomi-haaveita oli, joskin löytämässäni karttakuvassa jo liioiteltuna.)

Yhteistyö Saksan kanssa sai muutenkin selvää hyväksyntää. Kokoomuksen Edwin Linkomies: ”Olosuhteet rautaisella logiikalla ovat johtaneet siihen, ettei meidän nyt tarvitse käydä tätä taistelua yksin, vaan että me käymme sitä mahtavan Saksan sotavoimien suorittaman kamppailun rinnalla.”

Maalaisliiton
Juho Niukkanen: ”Maalaisliitto yksimielisesti hyväksyy hallituksen toimenpiteet, joiden tuloksena näemme, että on saatu aikaan luottamukselliset suhteet Saksan kanssa ja joten Venäjän taasen meidän kimppuumme hyökättyä emme tällä kertaa ole yksin, vaan voimme yhdessä mahtavan Saksan armeijan kanssa torjua rajojamme, olemassaoloamme ja koko länsimaista kulttuuria uhkaavan vaaran.”

Eivätkä muutkaan varsinaisesti hanttiin panneet, joskin K.H. Wiik (SDP) puhui Suomen puolueettomuuden puolesta sekä Suomen työtätekevän kansan itsenäisyys- ja rauhantahdosta. Tilanne oli joka tapauksessa paha. Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon ja Suomen pääministeri J.W. Rangell oli 25.6. ilmoittanut myös Suomen olevan sodassa. Pommeja jo tuli ja armeijan päämaja oli samana päivänä siirtynyt Mikkeliin. Selkänojaa antoi Hitlerin päiväkäsky 22.6.1941: ”Saksalaiset sotilaat Norjan valloittajan komennossa kuten myös suomalaiset vapaussankarit marsalkkansa alaisina suojaavat Suomea. - - - Auttakoon Herra meitä tässä taistelussa!”

Herra ei kuitenkaan auttanut, koska Hitlerin suunnitelma oli paljon enemmän kuin lisäelintilan hankkiminen.
Barbarossa-suunnitelma oli käytännössä tarkoitettu rotusodaksi, tuhoamissodaksi, kansanmurhaksi. Hitler oli sanonut: "Tuleva sota on enemmän kuin aseidenvälinen taistelu, se on kahden maailmankatsomuksen välienselvittely. - - - Juutalaisbolshevistinen sivistyneistö on tuhottava."

Natsien Generalplan-Ost sisälsi "slaavilaisen kysymyksen lopullisen ratkaisun". Se käsitti Venäjän, Puolan ja Tshekkoslovakian kansojen suurimman osan likvidoimisen. Tämän slaavilaisen kansanmurhan ja Itä-Euroopan germanisoimisen ajateltiin vievän kaikkiaan 30 vuotta. Tämän kaiken toteuttaminen olisi tarkoittanut noin 50 miljoonan ihmisen tappamista tai pakkosiirtämistä orjatyövoimaksi Saksaan.

Eikä noista ajoista ole kulunut kuin 80 vuotta, joten hyvä, että niistä asioista taas kirjoitetaan ja puhutaan. Enemmänkin pitäisi.

kari.naskinen@gmail.com