Hartwallin tehdas on Lahdessa, mutta Oy Hartwall Ab:n pääkonttori on kuitenkin
Helsingissä. Yhtiön perustamisesta tuli tässä kuussa kuluneeksi 180 vuotta. Niin
iso asia perustaminen oli, että se saa merkittävästi huomiota myös Matti Klingen ja Laura Kolben historiakirjassa Helsinki,
Itämeren tytär (Otava, 1999). Siinä kerrotaan kaiken alkaneen oikeastaan
1835 Ullanlinnan alueen etelärannalle 1835 valmistuneesta kylpylästä:
”Vuotta myöhemmin kylpyläyhtiö päätti perustaa viereen kaivolaitoksen terveellisten mineraalivesien jakelua varten. Terveysveden jakelu annettiin kemian professorin P.A. von Bonsdorffin ja kemian apulaisen Victor Hartwallin tehtäväksi. Miehet olivat aikaisemmin perustaneet tehtaan Helsinkiin keinotekoisten kivennäisvesien valmistamiseksi. Yritys joutui sittemmin laajentumisen myötä Hartwallille, joka 1836 sai Senaatilta luvan lääkintöhallituksen valvonnan alaisuudessa ´valmistaa ja yleisölle myytäväksi asettaa kaikenlaatuisia sekä kylmiä että lämpimiä keinotekoisia kivennäisvesiä´. Näin alkoi nykyisen Hartwallin tehtaan historia. Ravintola on yhä olemassa, mutta kylpylaitos tuhoutui pommituksissa 1944.”
Tämän Pohjoismaiden ensimmäisen kivennäisvesitehtaan toiminta käynnistyi Sederholmin talossa Senaatintorilta. Victor Hartwall osallistui myös Kaivopuiston ja Kaivohuoneen perustamiseen. Vuonna 1838 kylpylä- ja terveyslaitos Wesilä aloitti toimintansa Kaivohuoneella, jossa mm. Pietarista ja Tukholmasta saapuneille vieraille tarjoiltiin Hartwallin terveysvesiä.
Victorin poika August Ludvig Hartwall jatkoi isänsä työtä ja toi vedet Helsingin katukuvaan. Vesiä myytiin ensin erillisistä vaunuista, myöhemmin vesikioskeista, joissa myytiin terveellistä kuplivaa mineraalivettä. Vuosina 1865-66 hän rakennutti koristeellisia kioskeja nykyiselle kauppatorille, Esplanadille ja Kaivopuistoon. Aiemmin lähes lääkkeenomaiseksi mielletty terveysvesi muuttui myös seurustelujuomaksi. Samalla syntyivät myös virvoitusjuomat sekoittamalla kivennäisvettä sokeripitoiseen mehuun.
Vuonna 1866 Tukholman ensimmäisessä pohjoismaisessa teollisuusnäyttelyssä Hartwall palkittiin kunniadiplomilla "maultaan puhtaasta ja erittäin poreilevasta vedestä".
JAFFA 1949
Ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui makeiden virvoitusjuomien läpimurto. Noihin aikoihin markkinoille tulivat myös ensimmäiset varteenotettavat kilpailijat, ja vuonna 1930 alan toimijoita oli jo 55. Hartwall pärjäsi lamasta ja kovasta kilpailusta huolimatta pitkälti korkean laatunsa ja hyvän palvelunsa ansiosta. Vuonna 1938 yhtiö oli jo suuryritys, kun valmistuksessa ylitettiin ensimmäisen kerran 10 miljoonan pullon vuosiraja.
Toisen maailmansodan niukkuuden jälkeen alettiin taas kehittää uusia juomia. Aito Oikea Hartwall Jaffa tuli markkinoille 1949.
Panimoalalle Hartwall siirtyi 1966, kun se osti Karjalaa valmistavan Lappeenranta-Lauritsalan panimon. Karjalasta alkoi kajahtaa. Menestystä siivitti myös Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Andrei Kovalevin julkinen paheksunta Karjala-pullon etiketissä olevista miekasta ja sapelista.
MALSKI 1988
Vuonna 1968 Hartwall osti Pohjanmaan johtavan panimon Bockin Vaasasta ja 1971 perinteikkään Auran panimon Kaarinasta. Yhteistyö Lapin Kulta -panimon kanssa oli alkanut jo 1965, ja 1980 Lapin Kullan koko osakekanta siirtyi Hartwallin omistukseen. Lahtelainen Mallasjuoma siirtyi Hartwallin omistukseen 1988.
”Vuotta myöhemmin kylpyläyhtiö päätti perustaa viereen kaivolaitoksen terveellisten mineraalivesien jakelua varten. Terveysveden jakelu annettiin kemian professorin P.A. von Bonsdorffin ja kemian apulaisen Victor Hartwallin tehtäväksi. Miehet olivat aikaisemmin perustaneet tehtaan Helsinkiin keinotekoisten kivennäisvesien valmistamiseksi. Yritys joutui sittemmin laajentumisen myötä Hartwallille, joka 1836 sai Senaatilta luvan lääkintöhallituksen valvonnan alaisuudessa ´valmistaa ja yleisölle myytäväksi asettaa kaikenlaatuisia sekä kylmiä että lämpimiä keinotekoisia kivennäisvesiä´. Näin alkoi nykyisen Hartwallin tehtaan historia. Ravintola on yhä olemassa, mutta kylpylaitos tuhoutui pommituksissa 1944.”
Tämän Pohjoismaiden ensimmäisen kivennäisvesitehtaan toiminta käynnistyi Sederholmin talossa Senaatintorilta. Victor Hartwall osallistui myös Kaivopuiston ja Kaivohuoneen perustamiseen. Vuonna 1838 kylpylä- ja terveyslaitos Wesilä aloitti toimintansa Kaivohuoneella, jossa mm. Pietarista ja Tukholmasta saapuneille vieraille tarjoiltiin Hartwallin terveysvesiä.
Victorin poika August Ludvig Hartwall jatkoi isänsä työtä ja toi vedet Helsingin katukuvaan. Vesiä myytiin ensin erillisistä vaunuista, myöhemmin vesikioskeista, joissa myytiin terveellistä kuplivaa mineraalivettä. Vuosina 1865-66 hän rakennutti koristeellisia kioskeja nykyiselle kauppatorille, Esplanadille ja Kaivopuistoon. Aiemmin lähes lääkkeenomaiseksi mielletty terveysvesi muuttui myös seurustelujuomaksi. Samalla syntyivät myös virvoitusjuomat sekoittamalla kivennäisvettä sokeripitoiseen mehuun.
Vuonna 1866 Tukholman ensimmäisessä pohjoismaisessa teollisuusnäyttelyssä Hartwall palkittiin kunniadiplomilla "maultaan puhtaasta ja erittäin poreilevasta vedestä".
JAFFA 1949
Ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui makeiden virvoitusjuomien läpimurto. Noihin aikoihin markkinoille tulivat myös ensimmäiset varteenotettavat kilpailijat, ja vuonna 1930 alan toimijoita oli jo 55. Hartwall pärjäsi lamasta ja kovasta kilpailusta huolimatta pitkälti korkean laatunsa ja hyvän palvelunsa ansiosta. Vuonna 1938 yhtiö oli jo suuryritys, kun valmistuksessa ylitettiin ensimmäisen kerran 10 miljoonan pullon vuosiraja.
Toisen maailmansodan niukkuuden jälkeen alettiin taas kehittää uusia juomia. Aito Oikea Hartwall Jaffa tuli markkinoille 1949.
Panimoalalle Hartwall siirtyi 1966, kun se osti Karjalaa valmistavan Lappeenranta-Lauritsalan panimon. Karjalasta alkoi kajahtaa. Menestystä siivitti myös Neuvostoliiton Suomen-suurlähettilään Andrei Kovalevin julkinen paheksunta Karjala-pullon etiketissä olevista miekasta ja sapelista.
MALSKI 1988
Vuonna 1968 Hartwall osti Pohjanmaan johtavan panimon Bockin Vaasasta ja 1971 perinteikkään Auran panimon Kaarinasta. Yhteistyö Lapin Kulta -panimon kanssa oli alkanut jo 1965, ja 1980 Lapin Kullan koko osakekanta siirtyi Hartwallin omistukseen. Lahtelainen Mallasjuoma siirtyi Hartwallin omistukseen 1988.
Vuonna 1991 Hartwall perusti yhdessä ruotsalaisen Pripps Bryggeriet -konsernin kanssa Baltic Beverages Holdingin, jonka toiminta-ajatuksena oli hankkia entisen Neuvostoliiton maista enemmistöosuuksia panimoista. Ensimmäinen hankinta oli virolainen Saku 1991. Seuraavana vuonna BBH hankki enemmistöosuuden Latvian johtavasta panimosta Aldariksesta ja 1993 venäläisestä Baltikasta.
Venäjällä, Baltiassa ja Ukrainassa toimiva BBH kasvoi kymmenessä vuodessa volyymissa mitattuna maailman viidenneksitoista suurimmaksi panimoyhtiöksi. Venäjällä ja Baltiassa BBH saavutti nopeasti markkinajohtajan aseman.
Vuonna 1999 Hartwall solmii yhteistyösopimuksen Pepsin kanssa, minkä myötä Pepsin markkinaosuus Suomessa on kasvanut huomattavan korkealle moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.
Uuden askeleen Hartwall otti taas 2002, kun se fuusioitui brittiläisen Scottish & Newcastlen kanssa ja vetäytyi Helsingin arvopaperipörssistä. Hartwallin monivuotinen rakennushanke ja Suomen elintarviketeollisuuden mittavin investointi saatiin päätökseen 2003, kun Hartwallin huippumoderni tuotantolaitos ja logistiikkakeskus valmistuivat Lahdessa.
Vuonna 2008 S&N myytiin kahdelle suurpanimolle Heinekenille ja Carlsbergille, mutta Hartwall jouduttiin siirtämään hollantilaisen Heinekenin omistukseen, koska Carlsberg omisti Suomessa jo Sinebrychoffin. Omistukset muuttuivat jälleen 2013, kun Heineken myi Hartwallin tanskalaiselle panimoyhtiölle Royal Unibrewille, jonka osaomistaja puolestaan on Hartwallin suku.
kari.naskinen@gmail.com
