Yleisradion Tie Roomaan -sarjassa Ella Kanninen haastatteli pari vuotta
sitten napolilaista kirjailijaa Roberto
Savianoa (kuva). Harvinainen tapaus, sillä Saviano on jatkuvan murhauhan
alla. Hän on tehnyt kirjoja Italian mafiasta, ja käytännössä joutuu koko
loppuikänsä piileskelemään mafiamurhaajia. Ella Kannisen haastatteluunkin hän
oli saapunut viiden turvamiehen kanssa vahvassa autosaattueessa.
Palasi Saviano nyt mieleen, kun on ilmestynyt hänen kertomuksiinsa perustuva dvd-elokuva Tatanka – Napolin peto (2011). Se kertoo pikkurikollisesta, joka löytää elämälleen tarkoituksen nyrkkeilystä. Tavoitteekseen hän ottaa olympiakisoihin pääsyn, mutta reilu urheilu-ura ei kuitenkaan ole mahdollista, kun mafia iskee silmänsä nuorukaiseen. Hänet pakotetaan sopuotteluun, jonka vedonlyönnissä liikkuvat suuret rahat. Tähän hän ei kuitenkaan lopulta suostu, vaan voittaa toisinpäin sovitun ottelunsa, ja seurauksena on mafian tappolistalle joutuminen.
Tarinassa siis on tuttuja aineksia Savianon elämästä. Kun Savianolta 2006 ilmestyi dokumenttiromaani Gomorra, se raivostutti mafian. Kirjaa myytiin lyhyessä ajassa 100 000 kappaletta, ja sisäministeriö määräsi Savianon ympärivuorokautiseen seurantaan. Kirjailija painui ”maan alle”.
"Minusta tuli ongelma klaaneille vasta silloin, kun kirjan saama julkisuus paisui odottamattoman suureksi ja rikkoi hiljaisuuden. Aikaisemmin asiat, joista kirjassani kerron, ylittivät korkeintaan paikallisen uutiskynnyksen. Silmätikkuna oleminen on myrkkyä klaanien harjoittamalle liiketoiminnalle, ja siitä minua nyt rangaistaan", Saviano on sanonut.
Italian niemimaan eteläosia mafia hallitsee väkivaltaisin ottein. Toimittajana työskennellyt Saviano tutki ja työskenteli Napolin pahamaineisimmilla alueilla ja värväytyi ryhmittymien hanttihommiin. Hän näki sisältäpäin, miten järjestelmä toimii. Rikollispomojen leveän elämän lisäksi sen todellisuuteen kuuluvat veriset valtataistelut ja murhat: vuoden 1979 jälkeen Napolin seudulla on tapettu 3600 ihmistä. Kysymys on myös globaalista rikosbisneksestä. Mafia siirtelee pääomia, perustaa ja sulkee yrityksiä ja investoi ympäri maailmaa.
Entistä pahemmaksi Savianon tilanne muuttui, kun Gomorrasta tehtiin elokuva 2011. Vedonlyöntitoimistoissa varmaan ovat jo kertoimet sille, milloin Saviano murhataan. Edellinen tämänkaltainen murha tapahtui 1975, kun elokuvaohjaaja Pier Paolo Pasolini ammuttiin. Pasolini oli voimakas yhteiskuntakriitikko, kommunisti ja homo, joten murhaajaa on etsitty laajalla haarukalla, mutta asia ei ole selvinnyt.
Pasolini ei kuitenkaan pakoillut. – ”Olen päätynyt unohtamaan, millainen Italia oli vielä kymmenen vuotta sitten, ja koska minulle muuten ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin maanpako tai itsemurha, olen päättänyt hyväksyä Italian sellaisena joksi se on muuttunut. Se on valtava käärmeenpesä, jossa muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ovat käärmeitä, typeriä ja julmia, toinen toisensa kaltaisia, kieroja, vastenmielisiä.”
Tatankan pääosassa on nyrkkeilyn kaksinkertainen olympiahopeamitalisti ja amatöörien maailmanmestari Clemente Russo, mutta hänen elämänkulkuaan elokuva ei myötäile. Elokuvana Tatanka ei ole samaa tasoa kuin Gomorra.
kari.naskinen@gmail.com
Palasi Saviano nyt mieleen, kun on ilmestynyt hänen kertomuksiinsa perustuva dvd-elokuva Tatanka – Napolin peto (2011). Se kertoo pikkurikollisesta, joka löytää elämälleen tarkoituksen nyrkkeilystä. Tavoitteekseen hän ottaa olympiakisoihin pääsyn, mutta reilu urheilu-ura ei kuitenkaan ole mahdollista, kun mafia iskee silmänsä nuorukaiseen. Hänet pakotetaan sopuotteluun, jonka vedonlyönnissä liikkuvat suuret rahat. Tähän hän ei kuitenkaan lopulta suostu, vaan voittaa toisinpäin sovitun ottelunsa, ja seurauksena on mafian tappolistalle joutuminen.
Tarinassa siis on tuttuja aineksia Savianon elämästä. Kun Savianolta 2006 ilmestyi dokumenttiromaani Gomorra, se raivostutti mafian. Kirjaa myytiin lyhyessä ajassa 100 000 kappaletta, ja sisäministeriö määräsi Savianon ympärivuorokautiseen seurantaan. Kirjailija painui ”maan alle”.
"Minusta tuli ongelma klaaneille vasta silloin, kun kirjan saama julkisuus paisui odottamattoman suureksi ja rikkoi hiljaisuuden. Aikaisemmin asiat, joista kirjassani kerron, ylittivät korkeintaan paikallisen uutiskynnyksen. Silmätikkuna oleminen on myrkkyä klaanien harjoittamalle liiketoiminnalle, ja siitä minua nyt rangaistaan", Saviano on sanonut.
Italian niemimaan eteläosia mafia hallitsee väkivaltaisin ottein. Toimittajana työskennellyt Saviano tutki ja työskenteli Napolin pahamaineisimmilla alueilla ja värväytyi ryhmittymien hanttihommiin. Hän näki sisältäpäin, miten järjestelmä toimii. Rikollispomojen leveän elämän lisäksi sen todellisuuteen kuuluvat veriset valtataistelut ja murhat: vuoden 1979 jälkeen Napolin seudulla on tapettu 3600 ihmistä. Kysymys on myös globaalista rikosbisneksestä. Mafia siirtelee pääomia, perustaa ja sulkee yrityksiä ja investoi ympäri maailmaa.
Entistä pahemmaksi Savianon tilanne muuttui, kun Gomorrasta tehtiin elokuva 2011. Vedonlyöntitoimistoissa varmaan ovat jo kertoimet sille, milloin Saviano murhataan. Edellinen tämänkaltainen murha tapahtui 1975, kun elokuvaohjaaja Pier Paolo Pasolini ammuttiin. Pasolini oli voimakas yhteiskuntakriitikko, kommunisti ja homo, joten murhaajaa on etsitty laajalla haarukalla, mutta asia ei ole selvinnyt.
Pasolini ei kuitenkaan pakoillut. – ”Olen päätynyt unohtamaan, millainen Italia oli vielä kymmenen vuotta sitten, ja koska minulle muuten ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin maanpako tai itsemurha, olen päättänyt hyväksyä Italian sellaisena joksi se on muuttunut. Se on valtava käärmeenpesä, jossa muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ovat käärmeitä, typeriä ja julmia, toinen toisensa kaltaisia, kieroja, vastenmielisiä.”
Tatankan pääosassa on nyrkkeilyn kaksinkertainen olympiahopeamitalisti ja amatöörien maailmanmestari Clemente Russo, mutta hänen elämänkulkuaan elokuva ei myötäile. Elokuvana Tatanka ei ole samaa tasoa kuin Gomorra.
kari.naskinen@gmail.com
