maanantai 18. huhtikuuta 2011

Eduskunta on tähän mennessä hajotettu seitsemän kertaa


Perussuomalaisten kummallisen puolueen suurvoitto vaaleissa tiesi sitä, että vaali-illan jännitysnäytelmä jatkuu vielä pitkään. On nimittäin vaikea uskoa, että niin sekalaisesta sakista koostuva eduskuntaryhmä pysyy Timo Soinin ohjaamassa ruodussa. Ennemmin tai vähän myöhemmin eduskuntaryhmä joutuu keskinäisiin riistiriitoihin ja niistä seuraa mahdollisesti jopa puolueen hajoaminen kahtia. Soinin maltillisempi linja ei takuulla tyydytä maahanmuuttokritiikissään äärilaitaa edustavaa sisusuomiryhmittymää.

Jo hallitusneuvottelut tulevat olemaan vaikeat. Jos PS haluaa olla vakavissaan hallituspuolue, sen on pakko tehdä myönnytyksiä politiikassaan. Mutta mitä sanovat äänestäjät? Eivät persujen äänestäjät hyväksy lipsumista niistä tiukoista periaatteista, joiden ansiosta he ovat äänensä antaneet.

Mielenkiintoista on seurata sitäkin, mitä PS:n kansanedustajat sanovat siihen, jos Soini todellakin alkaa hinata ministereitä hallitukseen eduskunnan ulkopuolelta. Kyllä siellä yli 10 000 ääntä saaneet persulaiset varmaankin haluavat pitää saavutuksistaan kiinni ja hypätä heti ministeriauton takapenkille.

Pahimmassa tapauksessa edessä on hallituskriisi. Ensimmäisiä vetoja on jo lyöty siitä, milloin tasavallan presidentti hajottaa eduskunnan. Näin on itsenäisen Suomen historiassa tehty seitsemän kertaa: Ståhlberg hajotti eduskunnan kerran, Relander kaksi kertaa, Paasikivi kerran ja Kekkonen kolme kertaa, viimeksi 1975.

Tämä mahdollisuus on Tarja Halosellakin, jos hommat eivät ala lutviutua. Hän voi hajottaa eduskunnan pääministerin aloitteesta, mutta kuultuaan myös eduskunnan puhemiestä ja eduskuntaryhmiä.

Tämän pitäisi kuitenkin tapahtua nimenomaan Tarja Halosen aikana, koska mistä sitä tietää, vaikka Suomen nykymenolla Soinista tulisi seuraava presidentti. Jos nimittäin Soinin puolue on kasassa vielä ensi vuonna, hän tulee saamaan presidentinvaaleissa huomattavasti suuremman kannatusprosentin kuin puolue sai nyt eduskuntavaaleissa. Tässä auttaa tietenkin se, että niissä vaaleissa Soinia itseään voi äänestää koko maassa.

JYTKY TULI

Maanantaina pelasin taas tennistä, ja vaaleistakin tietenkin puhuttiin. Vastustajani sanoi ennen yhtä syöttöä, että nyt saan oikein jytkyn. Niin sain, ykkössyöttö osui aivan syöttöruudun sivurajalle ja viuhahti ohi takaseinään. Se oli jytky.

Onkohan Soinin jytky-termi peräisin taidemaailmasta, kun puolue muutenkin on ottanut taiteeseen voimakasta kantaa? Voi nimittäin olla, että Soini on käynyt Ateneumissa ja nähnyt siellä Tyko Sallisen tunnetuimman maalauksen Jytkyt (1918). Se kuvaa tanssia työväentalolla. Maalausta pidetään Sallisen suurena kansanelämän ja hurmoksen kuvauksena. Sellainen hurmos Soinin porukoilla vaalien alla ja vaali-iltana oli, että hurmoksesta siinä oli kysymys.

kari.naskinen@gmail.com