torstai 31. maaliskuuta 2011

Viihdevaalit


Vaaleissa ratkaistaan aina ne suuntaviivat, joilla mennään seuraavat neljä vuotta. Kysymys on siis isoista asioista. Nyt ovat edessä kuitenkin sellaiset vaalit, joiden yhteydessä korostuvat poikkeuksellisesti myös viihteelliset arvot. Kun vaali-iltana asetutaan televisioiden ääreen, on tilanne kuin Eurovision laulukilpailujen finaalin pisteidenjakoa odotettaessa. Jännätään sitä, paljonko ääniä saa superjulkkis Timo Soinin puolue.

Vaali-illan
viihteellisyyttä voitaisiin lisätä vielä sillä, ettei julkaistaisi ennakkoääniä heti kertarysäyksellä. Euroviisuista mallia ottaen voisi äänestystulosten luettelemisen aloittaa niin, että joku Aslak Valgiapää lähettäisi terveiset Lapista ja kertoisi ääntenjakauman siellä. Sitten tultaisiin vaalipiiri kerrallaan kohti etelää. Näin jännitys tiivistyisi paremmin kuin nykyisessä tosikkomallissa.

Protesti-, kiusanteko- ja viihdepuolue Perussuomalaisten politiikka ei ole varsinaisesti politiikkaa, vaan sirkusta, jolla ainoastaan pyritään sekoittamaan oikeiden puolueiden kuvioita. Tästä huolimatta Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi jo pari kuukautta sitten, että Soini on potentiaalinen pääministeriehdokas, ja lisäsi näin pökköä pesään Soinin viihdevankkureissa.

Niin iso julkkis Soini joka tapauksessa nyt, että Iltalehteen tehtiin juttu siitäkin, että Soini sai viime lauantain lotossa yhden oikein.

Gallupit ja varsinkin vaalikoneet ovat viime vuosina edesauttaneet vaalien viihteellistymistä. Ensimmäisen vaalikoneen avasi Yleisradio vuoden 1996 EU-vaalien alla. Nyt näitä koneita on niin paljon, että minäkin kelasin niitä läpi yhdeksän, ja enemmänkin niitä on, jopa blondeille oma Krissen vaalikone.

Pohdin vastauksia kysymyksiin vakavasti ja vastasin loogisesti samalla tavalla eri vaalikoneiden kysymyksiin. Tästä huolimatta tulokset heittelivät kummallisesti. Kun laskin yhteispisteet kunkin vaalikoneen suosittelemille ehdokkaille (10 parhaalle pisteitä 10, 9, 8 jne.), sain kärkikymmenikkööni neljä demaria, neljä vasemmistoliittolaista, yhden kommunistin ja yhden vihreän.

Viihteen puolelle tämäkin peli kuitenkin meni, kun esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien kone nosti kolmanneksi Kokoomuksen Lulu Riikosen ja Hämeen Sanomien kone kakkoseksi Piraattipuolueen Mari Palmulehdon.

Suosikki-lehden ammatinvalintakone ei liitty vaaleihin, mutta samankaltaista viihdettä sekin tarjoaa. Minua se neuvoi uudelleenkouluttautumaan joko lakimieheksi, kirjanpitäjäksi tai kosmetologiksi.

VAPAAMIELISET
JA VANHOILLISET

Vaalikoneilla leikkimällä saadaan myös juttuaineistoa lehtiin, kuten minäkin tähän blogiini. Ilta-Sanomat oli vetänyt yhteen oman koneensa vastauksia ja tulkinnut sitä, ketkä ovat vapaamielisiä ja ketkä ahdistavan konservatiivisia ehdokkaita.

Vapaamielisimmät ehdokkaat Hämeen vaalipiirissä ovat Juho Rutila (Pir) Orimattilasta, Iisakki Kiemunki (SDP) Hämeenlinnasta ja Vuokko Kautto (Vas) Lahdesta.

Patavanhoillisimmat ovat Päivi Räsänen (KD) Riihimäeltä sekä Marjo Loponen (KD) ja Ilkka Viljanen (Kok) Lahdesta. Kaikkein vanhoillisimmat konservatiivit ovat niitä, joiden mielestä naisten on aina pukeuduttava hameeseen, meikata saa ja olutta juoda vasta 18-vuotiaana ja kaikkien on kuuluttava kirkkoon.

Sitten on vielä internetissä äänestyskone, jossa yhdeltä tietokoneelta voi äänestää yhden kerran. Tulokset vaalipiireittäin julkaistaan ensi keskiviikkona, jolloin varsinainen ennakkoäänestys alkaa.

kari.naskinen@gmail.com