Japani
voitti Venäjän sodassa 1904-05. Tuota vaihetta yritti Suomikin
käyttää hyväksi saadakseen helpotusta emämaa Venäjän sortoon.
Sota alkoi huhtikuussa ja Suomessa kenraalikuvernööri Nikolai
Bobrikov murhattiin
kesäkuussa. Suomessa
perustettiin jonkinlainen tutkimuskomitea, jonka tehtävänä oli
olla yhteistyössä Venäjällä toimineisiin vastarintaryhmiin. Tätä
erikoista komiteaa johti sanomalehtimies,
juristi, maailmanmatkaaja
Konrad
Viktor ”Konni” Zilliacus
(kuvassa),
jonka
kirjoitusten perusteella oli vuonna 1900 lakkautettu
venäläisvastaisuudesta tunnettu Nya Pressen -lehti.
Konni Zilliacus (1855 - 1924) oli oleskellut Japanissa 1800-luvun lopulla muutaman vuoden ja tarttui Japani-mahdollisuuteen heti, kun Japanin ja Venäjän diplomaattisuhteet katkesivat. Tämä tapahtui 5.2.1904 juuri, kun Zilliacus oli Tukholmassa viettämässä Runebergin päivää. Siellä pitämässään puheessa Zilliacus sanoi, että nyt on Venäjän vallankumousliikkeen mahdollista voimistua, jolloin seurauksena voisi olla tsaarinvallan kukistuminen ja ehkä myös Suomen vapautuminen sorrosta.
Zilliacus oli tutkimuskomitean puitteissa jo ylittänyt valtuuksiaan ja hänellä oli luottamuspula komitean kahdeksan muun jäsenen kanssa, mutta sodan sytyttyä hän sai taas luvan jatkaa yhteyksien solmimista eri vastarintaryhmiin. Tässä tarkoituksessa Zilliacus otti yhteyttä myös ennen sotaa Japanin sotilasasiamiehenä Pietarissa toimineeseen Motodzhiro Akashiin, joka nyt oli siirtynyt Tukholmaan. Akashi ohjasi Zilliacuksen Lontooseen korkeampien japanilaistahojen luo, ja sieltä Zilliacuksen laatimat toimintasuunnitelmat välitettiin Tokion vanhojen neuvostoon (keisarillisen palatsin neuvoa-antava elin).
Zilliacuksen suunnitelma:
1. Eri vastarintaryhmien toiminta on yhdistettävä.
2. Venäjän vapaamieliset on saatava vaatimaan perustuslain uudistamista.
3. Venäjällä on organisoitava lakkoja ja levottomuuksia.
4. Vallankumouksellisia on autettava yllyttämään ihmisiä yleiseen tyytymättömyyteen ja kapinointiin.
Näillä toimilla myös autettaisiin Japania sodassa, koska ne lamauttaisivat Venäjää sisäisesti. Zilliacus oli lisäksi järjestämässä asekuljetuksia Venäjän oppositioryhmille. Sirius-laivan matka Amsterdamista Kaukaasiaan onnistuikin, mutta John Grafton -laivan reissu epäonnistui ja se piti räjäyttää.
Sota päättyi ja kyllä se oloihin Venäjällä vaikuttikin. Syntyi ensimmäinen vallankumous, joka oli alkusoittoa lopulliselle mullistukselle: tsaarinvaltaa murennettiin perustamalla duuma eli eduskunta. Suomessakin ensimmäinen sortokausi päättyi, olot vapautuivat, loka-marraskuussa uskallettiin lähteä peräti suurlakkoon ja eduskuntauudistus tehtiin 1906.
Konni Zilliacus oli erikoinen mies, radikaali liberaali ja vallankumousromantikko. Marraskuussa 1904 hän perusti Suomen aktiivisen vastustuspuolueen ja 1906 uuden Voimaliiton. Suomeen hän palasi Ruotsista suurlakon jälkeen, mutta enää hän ei saanut komitea- eikä muitakaan tehtäviä ja jäi pois politiikasta. Ruotsiin Zilliacuksen joutui lähtemään uudestaan pakoon 1909, kun paljastuivat hänen oudot suhteensa japanilaisiin. Suomeen hän palasi 1918 ja kirjoitti viimeisinä vuosina muistelmakirjoja maanalaisesta toiminnastaan sekä yhden keittokirjan. Hän kuoli Helsingissä yksityisessä Ukkokoti-vanhainkodissa.
Konni Zilliacus oli nainut rahaa, oli naimisissa Lovisa Adelaide Ehrnroothin kanssa. He asuivat ensin Ehrnroothien kaupunkitalossa Nikolainkadulla (nyk. Snellmaninkatu), josta muuttivat Ehrnroothien sukutilalle Seestan kartanoon Nastolaan. Vuoden Zilliacus toimi Kymi-yhtiön uittopäällikkönä. Seestan kartanon Zilliacus myi 1883 takaisin Ehrnrootheille, minkä jälkeen Konni ja Lovisa perheineen vaihtoivat maisemaa vielä muutaman kerran, kunnes koko omaisuus oli kiinnitetty veloista. Vararikolta Zilliacus välttyi, mutta elämä muuttui ja avioerokin tuli. Seuraava etappi oli Yhdysvallat, ja moninaisten vaiheiden jälkeen Zilliacus palasi Suomeen lehtimieheksi.
Sitten ollaan taas vuodessa 1904, josta aloitin. Pariisiin ja Geneveen Zilliacus ja Akashin organisoivat kansainväliset kokoukset, joissa tsaarinvallan heikentämistä olivat junailemassa Venäjän perustuslailliset, sosiaalidemokraatit ja sosiaalivallankumoukselliset, Puolan kansallisdemokraatit ja sosialistinen puolue, Armenian vallankumouksellisten liitto, lättiläinen sos.dem. työläispuolue, Gruusian vallankumoussosialistiset liitot, valkovenäläinen sosialistinen gromada ja Zilliacuksen vastustuspuolue.
Zilliacuksen operaatioilla tuskin oli mitään vaikutusta sortokauden päättymiseen Suomessa, mutta Japanin sotavoitolla oli.
Tuohon sotaan osallistui myös C.G.E. Mannerheim Nezhinskin rakuunarykmentin komentajan apulaisena. Marraskuun lopulla 1905 tsaari Nikolai II ylensi hänet taisteluansioista everstiksi.
kari.naskinen@gmail.com
Konni Zilliacus (1855 - 1924) oli oleskellut Japanissa 1800-luvun lopulla muutaman vuoden ja tarttui Japani-mahdollisuuteen heti, kun Japanin ja Venäjän diplomaattisuhteet katkesivat. Tämä tapahtui 5.2.1904 juuri, kun Zilliacus oli Tukholmassa viettämässä Runebergin päivää. Siellä pitämässään puheessa Zilliacus sanoi, että nyt on Venäjän vallankumousliikkeen mahdollista voimistua, jolloin seurauksena voisi olla tsaarinvallan kukistuminen ja ehkä myös Suomen vapautuminen sorrosta.
Zilliacus oli tutkimuskomitean puitteissa jo ylittänyt valtuuksiaan ja hänellä oli luottamuspula komitean kahdeksan muun jäsenen kanssa, mutta sodan sytyttyä hän sai taas luvan jatkaa yhteyksien solmimista eri vastarintaryhmiin. Tässä tarkoituksessa Zilliacus otti yhteyttä myös ennen sotaa Japanin sotilasasiamiehenä Pietarissa toimineeseen Motodzhiro Akashiin, joka nyt oli siirtynyt Tukholmaan. Akashi ohjasi Zilliacuksen Lontooseen korkeampien japanilaistahojen luo, ja sieltä Zilliacuksen laatimat toimintasuunnitelmat välitettiin Tokion vanhojen neuvostoon (keisarillisen palatsin neuvoa-antava elin).
Zilliacuksen suunnitelma:
1. Eri vastarintaryhmien toiminta on yhdistettävä.
2. Venäjän vapaamieliset on saatava vaatimaan perustuslain uudistamista.
3. Venäjällä on organisoitava lakkoja ja levottomuuksia.
4. Vallankumouksellisia on autettava yllyttämään ihmisiä yleiseen tyytymättömyyteen ja kapinointiin.
Näillä toimilla myös autettaisiin Japania sodassa, koska ne lamauttaisivat Venäjää sisäisesti. Zilliacus oli lisäksi järjestämässä asekuljetuksia Venäjän oppositioryhmille. Sirius-laivan matka Amsterdamista Kaukaasiaan onnistuikin, mutta John Grafton -laivan reissu epäonnistui ja se piti räjäyttää.
Sota päättyi ja kyllä se oloihin Venäjällä vaikuttikin. Syntyi ensimmäinen vallankumous, joka oli alkusoittoa lopulliselle mullistukselle: tsaarinvaltaa murennettiin perustamalla duuma eli eduskunta. Suomessakin ensimmäinen sortokausi päättyi, olot vapautuivat, loka-marraskuussa uskallettiin lähteä peräti suurlakkoon ja eduskuntauudistus tehtiin 1906.
Konni Zilliacus oli erikoinen mies, radikaali liberaali ja vallankumousromantikko. Marraskuussa 1904 hän perusti Suomen aktiivisen vastustuspuolueen ja 1906 uuden Voimaliiton. Suomeen hän palasi Ruotsista suurlakon jälkeen, mutta enää hän ei saanut komitea- eikä muitakaan tehtäviä ja jäi pois politiikasta. Ruotsiin Zilliacuksen joutui lähtemään uudestaan pakoon 1909, kun paljastuivat hänen oudot suhteensa japanilaisiin. Suomeen hän palasi 1918 ja kirjoitti viimeisinä vuosina muistelmakirjoja maanalaisesta toiminnastaan sekä yhden keittokirjan. Hän kuoli Helsingissä yksityisessä Ukkokoti-vanhainkodissa.
Konni Zilliacus oli nainut rahaa, oli naimisissa Lovisa Adelaide Ehrnroothin kanssa. He asuivat ensin Ehrnroothien kaupunkitalossa Nikolainkadulla (nyk. Snellmaninkatu), josta muuttivat Ehrnroothien sukutilalle Seestan kartanoon Nastolaan. Vuoden Zilliacus toimi Kymi-yhtiön uittopäällikkönä. Seestan kartanon Zilliacus myi 1883 takaisin Ehrnrootheille, minkä jälkeen Konni ja Lovisa perheineen vaihtoivat maisemaa vielä muutaman kerran, kunnes koko omaisuus oli kiinnitetty veloista. Vararikolta Zilliacus välttyi, mutta elämä muuttui ja avioerokin tuli. Seuraava etappi oli Yhdysvallat, ja moninaisten vaiheiden jälkeen Zilliacus palasi Suomeen lehtimieheksi.
Sitten ollaan taas vuodessa 1904, josta aloitin. Pariisiin ja Geneveen Zilliacus ja Akashin organisoivat kansainväliset kokoukset, joissa tsaarinvallan heikentämistä olivat junailemassa Venäjän perustuslailliset, sosiaalidemokraatit ja sosiaalivallankumoukselliset, Puolan kansallisdemokraatit ja sosialistinen puolue, Armenian vallankumouksellisten liitto, lättiläinen sos.dem. työläispuolue, Gruusian vallankumoussosialistiset liitot, valkovenäläinen sosialistinen gromada ja Zilliacuksen vastustuspuolue.
Zilliacuksen operaatioilla tuskin oli mitään vaikutusta sortokauden päättymiseen Suomessa, mutta Japanin sotavoitolla oli.
Tuohon sotaan osallistui myös C.G.E. Mannerheim Nezhinskin rakuunarykmentin komentajan apulaisena. Marraskuun lopulla 1905 tsaari Nikolai II ylensi hänet taisteluansioista everstiksi.
kari.naskinen@gmail.com
