perjantai 13. syyskuuta 2019

Paavolainen ja natsismi, Vaaskivi ja fasismi

Yle Radio 1:ssä on meneillään 10-osainen sarja Olavi Paavolaisesta. Tämän vuoden tammikuussa kirjoitin jo Yle Areenassa olevasta kuunnelmasarjasta Eurooppalainen odysseia, jonka Radioteatteri teki 40 vuotta sitten Paavolaisen kirjoista. Uusi radiosarjakin on jo kokonaan Yle Areenassa. Niin mielenkiintoinen henkilö Paavolainen oli, että edelleen hänen kirjoituksensa ja koko elämänsä kiinnostavat. Hänenkaltaisiaan kosmopoliitteja alykköjä ei niin vain synny – Jörn Donner tietenkin tulee heti mieleen. Mutta oli Paavolaisen aikana toinenkin, häntä yhdeksän vuotta nuorempi Tatu Vaaskivi, josta myös on ohjelmasarja Yle Areenassa: Tatu Vaaskiven matkassa Italiassa (2016).

Sekä Paavolainen että Vaaskivi etsivät matkoillaan sellaista toista Eurooppaa, josta Suomessa ei vielä paljon tiedetty. Paavolainen kävi myös Etelä-Amerikassa, ehkä jopa sen takia, että tarvitsi irtiottoa siitä, mitä oli natsi-Saksassa 1936 kokenut, vaikka oli siitä jonkin aikaa ollut jopa innoissaan. Jukka Kuosmasen uudessa radio-ohjelmassa Paavolaista analysoivat mm. professori Risto Heiskala, poliittisen historian tutkija Ville Laamanen, kirjailija Sirpa Kähkönen, kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri, Audiovisuaalisen arkiston tutkija Jari Sedergren ja historioitsija Veijo Åberg.

Paavolainen oli myös omanlaisensa taidefilosofi. Hän esitteli uusia taidesuuntauksia, kuten dadaismia, futurismia ja sitä neuvostoliittolaista avangardea, jonka
Lenin salli, mutta Stalin kielsi. Lähtöisin hän oli porvariskodista Kivennavalta, jossa hänen isänsä, varatuomari Pekka Paavolainen toimi Äyräpään kihlakunnan henkikirjoittajana ja äiti oli viipurilaisen hovioikeudenneuvoksen tytär Alice Löfgrén. Sataprosenttiseksi kannakselaiseksi Olavi Paavolainenkin itsensä tunsi:

”Kehitysikään tultuani oli suurin intohimoni seurata isääni hänen virkamatkoillaan ympäri kihlakunnan pitäjiä. Opin tällöin perusteellisesti sekä tuntemaan että rakastamaan Kannasta. Matkatessamme kievarikyydillä majatalosta majataloon tein tuttavuutta henkikirjoitustuvan ukoista ja akoista alkaen
Anna Vyrubovaan saakka. Sekä meri, Laatokka, että sisämaan mahtavat kylävaarat jäivät tällöin lähtemättömästi mieleeni, ja niiden keskelle palasin joka vuosi sekä kesällä että talvella kuukausimääriksi. Innokkaana pyöräilijänä ja kävelijänä lisäsin myöhemminkin jatkuvasti kotiseudun tuntemustani.” (Anna Vyrubova oli keisarinna Alexandra Feodorovnan entinen hovineiti.)

Tatu Vaaskivi puolestaan oli oululainen, vaikka syntyikin Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Georg Wahlstén ja Aino Niskanen. Lapsuutensa Tatu vietti Oulussa, palasi sinne aina uudestaan ja kuolikin siellä. Hän oli naimisissa runoilija Elina Vaaran kanssa. Nimensä hän muutti Vaaskiveksi 1935.

Sekä Vaaskivi että Paavolainen kuuluivat kirjailijaryhmä Tulenkantajiin, joka halusi viedä suomalaista kirjallisuutta enemmän moderniin eurooppalaiseen suuntaan. Vaaskivi ei kuitenkaan täysin tuntenut kuuluvansa tähän joukkoon, ei löytänyt sielunkumppaneita, kuten hänen kirjeistään on myöhemmin voitu havaita.


Vaaskivi vietti sodan alkua edeltäneen kesän
1939 fasistien Italiassa. Sieltä hän kirjoitti hienon matkakirjansa Rooman tie (1940). Fasismi ei kuitenkaan ollut Vaaskiven kiinnostuksenkohteena aivan samalla tavalla kuin natsismi Paavolaiselle. Vaaskivi kyllä näki Mussolinin mustapaitojen marsseja ja selvitti tarkkaan, mistä oli kysymys, mutta kirjallisessa tuotannossaan hän tavallaan siirsi ne ajanlaskun alkuun ja kirjoitti kaksiosaisen romaanin Yksinvaltias (1941-42), jossa diktaattori oli Rooman inhottu keisari Tiberius.

Vaikka fasismi oli hullu ideologia kuten natsismikin, niin ei kuitenkaan yhtä hullu. Fasismissa ei määritelty ihmisiä eikä kansakuntia biologisin perustein. Verenperimä ei ollut ihmisarvoon vaikuttava tekijä, eikä esim. juutalaisia syrjitty. Mussolinin rakastajatar Margherita Sarfattikin oli juutalainen.

Fasismi-sanan pohjana on italian kielen sana fascio, joka tarkoittaa kimppua. Tiberiuksen aikana Rooman valtakunnassa tällaiset kimput (lat. fascis) liitettiin vaakunoissa ja muissa vallan tunnuksissa kirveisiin. Mussolini otti fasismi-sanan käyttöön 1915 perustettaessa puolue Fasci Italiani di Combattimento. Saksan työväenpuolue perustettiin 1920 ja Hitler vaihtoi nimen puolueen johtajaksi tultuaan Kansallissosialistiseksi työväenpuolueeksi (Nationalsozialistische Partei Deutschlands).

Olavi Paavolainen, 1903 Kivennapa – 1964 Helsinki (kuvassa Paavolainen Väinö Kunnaksen maalauksessa 1928).
Tatu Vaaskivi, 1912 Helsinki – 1942 Oulu.

kari.naskinen@gmail.com