Jeltsinin presidenttikaudella Venäjällä toteutettiin paljon sellaisia uudistuksia, joiden avulla haluttiin päästä kohti markkinataloutta. Toiminta oli nopeaa, kun katsottiin, että yksityistämisiä oli tehtävä heti ja peruuttamattomasti, jotta paluu neuvostojärjestelmään voitiin estää. Näin piti ajatella, koska seuraavat presidentinvaalit olivat edessä 1996 ja näytti täysin mahdolliselta, että kommunistit voittaisivat ne.
Jeltsinin ratkaisu oli, että hän ”päästi oligarkit Kremliin”, kuten kirjoitti Venäjään erikoistunut toimittaja-kirjailija Kalle Kniivilä, joka Neuvostoliiton hajotessa oli Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana Moskovassa. Kirjassaan Putinin väkeä (Into, 2014) Kniivilä selvittää, miten ns. panttihuutokaupoilla 1995 Venäjää yksityistettiin:
”Silloin pieni joukko uusrikkaita liikemiehiä, oligarkkeja, lainasi rahaa konkurssin partaalla olleelle Venäjän valtiolle. Pantiksi he saivat osakkeita strategisen tärkeissä, raaka-ainesektorilla toimineissa valtiollisissa suuryrityksissä, osakkeita, joita valtio ei lain mukaan saanut myydä. Mutta jo alusta alkaen oli selvää, että valtio ei pystyisi maksamaan lainojaan takaisin, mikä taas johti siihen, että oligarkit saivat osakkeet haltuunsa etukäteen sovittuun hintaan ilman avointa kilpailua.”
”Panttihuutokaupat mahdollistivat valtion omistaman raaka-ainesektorin yksityistämisen ilman parlamentaarista valvontaa, koska muodollisesti kyseessä olivat vain laina ja sen pantit. Huutokaupat olivat yksi Venäjän 1990-luvun kiistellyimmistä tapahtumista. Selityksiä on useita, ja ne ovat osin ristiriidassa keskenään.”
Huutokauppojen voittajat valittiin etukäteen ja hinnatkin oli käytännössä määrätty ennalta. Kniivilä kirjoittaa hyväntahtoisen selityksen olleen, että hallitus pelkäsi rikkaiden ulkomaalaisten muussa tapauksessa ottavan haltuunsa Venäjän luonnonvarat pientä rahaa vastaan. Ehkä näin, mutta kumpi sitten oli parempi ratkaisu, myydä esim. Jukos-öljy-yhtiö Mihail Hodorkovskille vai länsimaisille energia-alan yrityksille. Varmaan myös Fortum olisi ollut kiinnostunut.
Oikeampi selitys noille järjestelyille oli kuitenkin se, että Kremlin sisälle päästetyt oligarkit olivat hyvää pataa poliittisten vallanpitäjien kanssa ja maksoivat sisäpiirikaupoista lahjuksin ja vastapalveluksin.
Hodorkovski maksoi Jukosista 159 miljoonaa dollaria sen jälkeen, kun kilpaileva ostaja oli suljettu pois huutokaupasta. Vuonna 2003, kun presidenttinä oli jo Vladimir Putin, Hodorkovski pidätettiin Novosibirskin lentokentällä. Vuonna 2005 Hodorkovski tuomittiin veronkierrosta kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Vuonna 2011 Hodorkovskille luettiin talousrikoksista uusia tuomioita, jotka ylsivät vuoteen 2016 asti, ja hänet siirrettiin työleirille Segežaan Karjalan tasavaltaan. Vuonna 2013 Hodorkovski kuitenkin armahdettiin ja hän muutti Saksaan.
KIINA RAHOITTAA
LÄNNEN KAPITALISMIA
Se on selvää, että Venäjän siirtymisessä oligarkkikapitalismiin tehtiin virheitä. Nyky-Venäjää hyvin tunteva Esko Aho on kuitenkin todennut, että ”tehtäväkin oli lähes mahdoton: piti purkaa valtava valtionomistus maassa, jossa ei ollut vaihtoehtoisia omistajia, ei ostajia eikä rahaa millä ostaa. Toisaalta, entiselleen jääminen tiesi varmaa taloudellista turmiota. Pelastivatko vai tuhosivatko Jeltsinin tukemat nuoret uudistajat Venäjän talouden? Lopullista vastausta ei varmasti saada koskaan, mutta mikä olisi ollut vaihtoehto?” (HS 25.9.2009
Joka tapauksessa vanha neuvostojärjestelmä oli ajautunut täydelliseen vararikkoon, kultavarantoja oli myyty, tuotanto oli romahtanut ja nälänhätä uhkaamassa. Jotain piti tehdä ja nopeasti. Apuun tulivat oligarkit, jotka vannoivat demokratian nimeen ja anastivat lyhyessä ajassa pääosan koko valtionomaisuudesta.
Voi helposti sanoa, että miksei menetelty niin kuin Kiinassa, jossa kommunistipuolue piti ohjat hallussaan ja aloitti siirtymisen kapitalismiin fiksummin kuin Venäjällä.
Nyt Kiina juhlii maailmantalouden huipulla. Kiinalaiset yritykset investoivat länteen. Lisäksi Kiinan valtio sijoittaa lännen rahastotalletuksiin pitkäkestoisia lainoja, jotka ovat peräisin ulkomaankaupan ylijäämästä. Kommunistisen Kiinan hallitus siis rahoittaa lännen kapitalismia, ja voi itse oikein hyvin.
Vuoden 2016 bkt-tilaston kärjessä olivat USA, Kiina ja Japani. Venäjä oli sijalla 12 ja Suomi sijalla 44.
kari.naskineng@mail.com
