Lahden ooppera ry:n, Lahden kaupunginteatterin ja Lahden kaupunginorkesterin viimetalvinen yhteistyöooppera Trubaduuri on aiheuttanut pienelle oopperayhdistykselle 53 000 euron tappiot. Etelä-Suomen Sanomien (19.5.) uutisen mukaan asiaan liittyy kummallisuuksia, esimerkiksi se, että oopperan tekemistä varten tehdyn talousarvion tulopuolelle oli merkitty 40 000 euroa avustuksia, vaikka päätöksiä ko. avustuksista ei ollut saatu. Eikä näitä avustuksia lopulta tullutkaan.
Kun mukana hankkeessa oli myös kaupungin kaksi isoa taidelaitosta, olisi kaupungin toimesta nyt selvitettävä oopperaproduktion taloushallinto juuriaan myöten. Miten tällaisen hienon oopperatuotannon tappion kärsijäksi on joutumassa nimenomaan oopperayhdistys? Olisiko paikallaan esim. erityistilintarkastus? Miten rahoitus on toiminut, onko esimerkiksi niin, että kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja Lahden ooppera ry. ovat saaneet kaupungilta samanaikaisesti rahoitusta samoihin toimintoihin?
Lehtijutussa mainitaan, että veronmaksajien rahoilla maksettiin mm. soittajien palkkoja sekä teatterin tiloista, lavastuksesta ja tekniikasta aihetuneita kustannuksia. Kysymys kuuluu, onko tämäntapaisista tuotantokuluista laskutettu samanaikaisesti myös oopperayhdistystä?
Kaikkiaan tilanne on sellainen, että jos Lahti aikoo tulevaisuudessakin pitää yllä edes tällaista joka toinen vuosi toistuvaa oopperatoimintaa, pitäisi sen olla ainakin taloudellisesti kokonaan teatterin ja orkesterin vastuulla. Jos taas jatketaan entisellä mallilla, tulisi kolmikantasopimuksen olla sellainen, että taloudellisen riskin kantaisivat nämä isot taidelaitokset, eikä pieni harrastajayhdistys.
Toisaalta kun Lahdessa nyt muutenkin ajetaan alas taidealan toimintoja, niin onko oopperatoiminta vuorossa seuraavana. Asia olisi pikaisesti otettava esille kaupunginhallituksessa, ettei kävisi niin kuin taideoppilaitosten lakkautuspäätösten kanssa, ettei enää voida tehdä mitään, kun ollaan myöhässä.
Kirjoitin tämän jutun saatuani sähköpostiviestin oopperayhdistyksen väliaikaiselta sihteeriltä Hakim Attarilta. Viestissään hän ehdottaa nyt miettimään mikä kaupungin taloushallinnossa meni pieleen kolmikantayhteistyönä toteutetun oopperaproduktion taloushallinnollisessa suunnittelussa - tarkoituksena ymmärtää, miten Lahden kaupunki pystyy tulevaisuudessa hoitamaan vastaavien oopperahankkeiden taloushallinnollisen suunnittelun ja toteutuksen niin, että tappioriskit saadaan kaikille osapuolille minimoitua, ja että mahdollisten tappioiden kattamisesta pystytään sopimaan ja tiedottamaan kaikkia osapuolia hyvissä ajoin jo ennen oopperahankkeen toteutuspäätöstä.
"Miten jatkossa voidaan toteuttaa vastaavia produktioita niin, että Lahden kaupunki, ja/tai mahdolliset kolmannet osapuolet (kuten päijäthämäläiset yrittäjät tai yksityishenkilöt, jotka haluavat tukea paikallista ooppera) takaisivat tuotanto-osapuolille mahdollisesti aiheutuvat tappiot. Olisi myös mietittävä, millä muulla tavoin voidaan lahtelaisia päättäjiä ja lahtelaista oopperaa tukevia osallistaa yhteiseen avoimeen kehityskeskusteluun lahtelaisen oopperan tulevaisuuden mahdollistamiseksi", kirjoittaa Attar, joka itsekin lauloi Trubaduurin kuorossa.
kari.naskinen@gmail.com
Kun mukana hankkeessa oli myös kaupungin kaksi isoa taidelaitosta, olisi kaupungin toimesta nyt selvitettävä oopperaproduktion taloushallinto juuriaan myöten. Miten tällaisen hienon oopperatuotannon tappion kärsijäksi on joutumassa nimenomaan oopperayhdistys? Olisiko paikallaan esim. erityistilintarkastus? Miten rahoitus on toiminut, onko esimerkiksi niin, että kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja Lahden ooppera ry. ovat saaneet kaupungilta samanaikaisesti rahoitusta samoihin toimintoihin?
Lehtijutussa mainitaan, että veronmaksajien rahoilla maksettiin mm. soittajien palkkoja sekä teatterin tiloista, lavastuksesta ja tekniikasta aihetuneita kustannuksia. Kysymys kuuluu, onko tämäntapaisista tuotantokuluista laskutettu samanaikaisesti myös oopperayhdistystä?
Kaikkiaan tilanne on sellainen, että jos Lahti aikoo tulevaisuudessakin pitää yllä edes tällaista joka toinen vuosi toistuvaa oopperatoimintaa, pitäisi sen olla ainakin taloudellisesti kokonaan teatterin ja orkesterin vastuulla. Jos taas jatketaan entisellä mallilla, tulisi kolmikantasopimuksen olla sellainen, että taloudellisen riskin kantaisivat nämä isot taidelaitokset, eikä pieni harrastajayhdistys.
Toisaalta kun Lahdessa nyt muutenkin ajetaan alas taidealan toimintoja, niin onko oopperatoiminta vuorossa seuraavana. Asia olisi pikaisesti otettava esille kaupunginhallituksessa, ettei kävisi niin kuin taideoppilaitosten lakkautuspäätösten kanssa, ettei enää voida tehdä mitään, kun ollaan myöhässä.
Kirjoitin tämän jutun saatuani sähköpostiviestin oopperayhdistyksen väliaikaiselta sihteeriltä Hakim Attarilta. Viestissään hän ehdottaa nyt miettimään mikä kaupungin taloushallinnossa meni pieleen kolmikantayhteistyönä toteutetun oopperaproduktion taloushallinnollisessa suunnittelussa - tarkoituksena ymmärtää, miten Lahden kaupunki pystyy tulevaisuudessa hoitamaan vastaavien oopperahankkeiden taloushallinnollisen suunnittelun ja toteutuksen niin, että tappioriskit saadaan kaikille osapuolille minimoitua, ja että mahdollisten tappioiden kattamisesta pystytään sopimaan ja tiedottamaan kaikkia osapuolia hyvissä ajoin jo ennen oopperahankkeen toteutuspäätöstä.
"Miten jatkossa voidaan toteuttaa vastaavia produktioita niin, että Lahden kaupunki, ja/tai mahdolliset kolmannet osapuolet (kuten päijäthämäläiset yrittäjät tai yksityishenkilöt, jotka haluavat tukea paikallista ooppera) takaisivat tuotanto-osapuolille mahdollisesti aiheutuvat tappiot. Olisi myös mietittävä, millä muulla tavoin voidaan lahtelaisia päättäjiä ja lahtelaista oopperaa tukevia osallistaa yhteiseen avoimeen kehityskeskusteluun lahtelaisen oopperan tulevaisuuden mahdollistamiseksi", kirjoittaa Attar, joka itsekin lauloi Trubaduurin kuorossa.
kari.naskinen@gmail.com
