Tänäkin aamuna luin Helsingin Sanomat iPadilta. Se on toistaiseksi ainoa suomalainen sanomalehti, josta on tehty erillinen lukulaiteversio. Ilta-Sanomia voi lukulaitteella lukea näköislehtiversiona. Ulkomaisia lehtiä tässä uudessa kehitysvaiheessa on jo vaikka millä mitalla. Suomalaisista aikakauslehdistä voi tablet-tietokoneella lukea Annan, Suomen Kuvalehden, Suosikin ja Tekniikan Maailman sekä pelkästään iPad-lehtenä ilmestyvän Teknarin.Näin tässä on käynyt. Yli 40 vuotta paperilehteä tehnyt toimittajakin on huomannut, että uusi on aina uusi, ja tällä kertaa myös parempi kuin vanha.
Vielä meille kotiin tulevat postiluukusta paperi-Hesarin lisäksi myös Etelä-Suomen Sanomat, Uutispäivä Demari ja Viikko-Häme, mutta todennäköistä on, että muutaman vuoden kuluttua ei postiluukku enää kolahda.
Toimittajien ay-lehdessäkin on otettu sähköiseen lehteen varovaisen myönteinen kanta. Journalismintutkija Anssi Männistö Tampereen yliopistosta kiinnitti Journalisti-lehdessä (2/2011) huomiota siihen, että lukulaitteet avaavat uuden väylän pienilevikkisille lehdille. Vähemmistöjen ja pienten kielialueiden on helpompi saada julkaisuilleen näkyvyyttä; näin mediakenttä kaikkinensa voi demokratisoitua ja moniäänistyä.
Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkanen on todennut, että lukulaitemaailmassa hänen lehtensä pääsee tasavertaisesti esille isompien kanssa toisin kuin kioskimyynnissä. Loviisan Sanomien päätoimittaja-toimitusjohtaja Arto Henriksson sanoi äskettäin radiossa, että lukulaitteet voivat jopa pelastaa pieniä lehtiä kuolemilta, koska sähköisen lehden taloutta eivät kurista julmetusti nousseet paino- ja jakelukustannukset.
Tulevaisuudenkuva on sellainen, että toimittajat työskentelevät kokonaan iPad-tyyppisen työkalun kanssa. Jo nyt iPad on minulle kirjoituskone ja nettipääte sähköposteineen kaikkineen. Los Angelesissa lukulaitetta käytetään jo Annenbergin toimittajakoulussa kokonaisvaltaiseen lehdentekoon, kuten Männistö kertoi: ”Opiskelijat ovat siellä paitsi kirjoittaneet, myös äänittäneet iPadilla haastatteluja, editoineet eri aineistoja muutaman dollarin hintaisilla perusohjelmilla ja julkaisseet verkossa.”
Journalismin toiminta- ja käyttötavat tulevat ratkaisevasti muuttumaan. Iso muutos on se, että osa paperijournalismista siirtyy monimediatekniikkaan, kun digitaaliseen sisältöön liitetään ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Eikä enää kirjoiteta äksyilyjä yleisönosastoihin, vaan toimitaan lehden kanssa interaktiivisesti nykymalliseen Facebook- tai Twitter-tyyliin.
Applen iPad on kätsy vehje. Tätä juttuani kirjoitan vielä läppärillä, koska sen näppäimistö on toistaiseksi tutumpi. Välttämättä en kuitenkaan enää tarvitsisi pöytätietokonetta. Lukulaitteella olen jo lukenut yhden kirjankin, ja kokemus oli erinomainen; olen ladannut siihen myös mielimusiikkiani, ja elokuviakin voi ladata. Navigaattorikin siinä on, ja lisälaitteena saa Skypen. Toiminnan pohjana ovat wlan, bluetooth ja 3G.
Halutessani voin vetää iPadista piuhat televisioon, jolloin katson näkymää niin isosta tv-ruudusta kuin on varaa hankkia.
Kehun tässä nyt amerikkalaisen firman vehjettä. Mutta minkäs mahtaa, kun se tuntuu niin älyttömän hyvältä.
Sitä paitsi onhan Apple nyt ajankohtainen nimi, kun on alkanut iso taistelu näillä tantereilla. Apple ja Google jyräävät kärjessä ja Nokia aikoo haastaa ne uuden avopuolisonsa Microsoftin kanssa.
Lopputulosta on vaikea ennustaa. Entinen Microsoftin mies Mikael Jungner muistutti blogissaan viime viikolla, että vain vajaat kymmenen vuotta sitten Nokia neuvotteli Applen ostamisesta: ”Tuohon aikaan Applen pörssiarvo oli vaivaiset 8 miljardia dollaria. Hanke kariutui henkilösuhteisiin, Steve Jobs ei taipunut Nokian edessä ja ilman Steveä Apple olisi ollut arvoton. Odotan mielenkiinnolla Anssi Vanjoen muistelmia.”
Synkän lopputulosveikkauksen Nokian touhuista tässä globaalissa kapitalismissa antoi blogissaan viime viikolla Pilvipalveluiden Punainen Paroni Otso Kivekäs: ”Microsoft ostaa lopulta koko Nokian mobiilidivisioonakseen. Vuoden 2012 loppuun mennessä Nokia julkistaa fuusion Microsoftiin”
Googlen johtajat näkevät asian omalla tavallaan. Joku G-pomo pani Twitteriin viestin: ”Kahdesta kalkkunasta ei tule kotkaa”. Nokian Stephen Elop vastasi tähän: ”Yhtenä päivänä kaksi polkupyöränvalmistajaa päättivät lentää”. Tarkoitti sitä, että polkupyöriä tehneet Wrightin keksijäveljekset rakensivat maailman ensimmäisen lentokoneen vuonna 1903.
kari.naskinen@gmail.com
