keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Kuntaliitoksen kiirehtiminen "heikentänyt" itsenäisten kuntien talouslukuja



Joka tuutista julistetaan nyt kuntaliitoksen autuutta. Suur-Lahtea ajavat poliitikot ja virkamiehet ovat hurmoksessaan tyytyväisiä, kun kannustusta antavat Etelä-Suomen Sanomat, Uusi Lahti ja radiot. Viikkouutisten kannanotosta en ole aivan varma.


Taloudellisia laskelmia on tehnyt kunnallishallinnon tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab. Kummallista on, että sen laskelmat ovat kuntaliitosta koskevassa esiselvityksessä (17.6.2008) kovin erilaisia kuin olivat vuosi sitten valmistuneessa liitoslaskelman loppuraportissa (15.3.2007).


Nyt ne näyttävät kuntaliitoksen kannalta paljon paremmilta kuin yhdeksän kuukautta aiemmin, vaikka tekijä on sama. Tulee mieleen vanha sanonta tilastosta ja emävaleesta. Joka tapauksessa haisee tarkoitushakuiselta.

Vuosi sitten Audiator ennusti, että jos kunnat säilyvät itsenäisinä, ovat niiden kunnallisveroprosentit vuonna 2016 seuraavat:
  • Lahti 19,00 %
  • Nastola 19,25 %
  • Hollola 19,50 %
  • Kärkölä 20,00 %
  • Hämeenkoski 20,75 %
  • Padasjoki 22,50 %
  • Hartola 22,50 %

Nyt kun liitosta oikein tosissaan ollaan tekemässä, ennuste onkin paljon synkempi:

  • Lahti 20,75 %
  • Nastola 20,75 %
  • Hollola 20,25 %
  • Kärkölä 22,00 %
  • Hämeenkoski 22,00 %
  • Padasjoki 23,00 %
  • Hartola 23,50 %

Jos nämä seitsemän kuntaa yhdistyisivät, olisi uuden ison Lahden kunnallisvero vuonna 2016 20,50 %.

Kun Audiator viime vuonna teki yhteenvedon siitä, millaisessa taloudellisessa asemassa kunnat olisivat itsenäisinä vuonna 2016, tilanne näyttäytyi suurimmalta osaltaan varsin hyvänä: "Lahti, Hollola, Kärkölä ja Nastola ovat hyvässä kierteessä olevia, taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 lyhennyksen."

Sen sijaan Padasjoki ja Hartola olisivat negatiivisessa kierteessä, ja Hämeenkoskikin melkein. Näitä kolmea siis kuntaliitos auttaisi.

Kuntien talouteen vaikuttavat myös valtionavustukset. Jos kuntaliitos tehtäisiin, ne pienenisivät 3 miljoonaa euroa. Vastineeksi tosin tulisi 7,5 miljoonan euron yhdistymisavustus, mutta se kompensoisi valtionapujen pienenemisen vain parin vuoden osalta, minkä jälkeen tämä valtiolta tuleva rahaliikenne vähenisi verrattuna siihen, että kunnat säilyisivät itsenäisinä.

kari.naskinen@gmail.com