skip to main |
skip to sidebar
Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki on tullut siihen tulokseen, että työnantajan maksamat kilometrikorvaukset oman auton käytöstä ovat liian suuria, verotonta tuloa autoilijoille. Oikeassa on. Kilometrikorvauksilla työntekijä pystyy nettoamaan hyvin verrattuna siihen, että tekisi työnantajan määräämiä matkoja julkisilla kulkuneuvoilla.
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä on nykyisin 45 sentin luokkaa. Näin suureen korvaukseen on päädytty, koska otetaan huomioon myös auton hankinnasta aiheutuvat pääomakulut. Valtaosa kilometrikorvauksia saavista on kuitenkin sellaisia, että heillä olisi auto siitä huolimatta, että työnantajan ajoja ei olisi ollenkaan. Pääomakulut olisi perusteltua ottaa huomioon vain siinä tapauksessa, että työntekijä joutuu itse ostamaan auton pelkästään työajoja varten.
Minulla on vielä niin vähän aikaa työnantajan maksamien kilometrirahojen saamisesta, että muistan tilanteen hyvin. Pyrin mahdollisimman paljon hoitamaan työajoista omalla autolla. Esimerkiksi Helsingissä en koskaan käynyt junalla tai linja-autolla, koska siitä ei olisi jäänyt käteen mitään. Nykyhinnoilla edestakainen reissu Helsinkiin menee seuraavasti:
Matka 220 km. Auton kulutus 7 litraa satasella eli bensaa kuluu 15,4 litraa. Jos ostaa bensat Hennalan Shelliltä, litrahinta on 1,39 ja Helsingin-reissun bensakulut 21,40. Kilometrikorvauksia saa 220 x 0,45 = 99 euroa. Voittoa verottomana tulona 77,60.
Työnantajallekin tulisi halvemmaksi, että määräisi tällaiset matkat tehtäviksi junalla. Edestakainen Lahti - Helsinki - Lahti maksaa Z-junalla 28,60.
Autoliiton miehet ja muut kustannuslaskijat perustelevat km-korvausten korkeutta sillä, että syntyy myös rengas- ja huoltokuluja, on maksettava myös vakuutukset, ja monet maksavat myös autopaikasta pihassaan. Näin tietenkin, mutta tämä on juuri se tilanne, että nämä kulut syntyvät ilman työajojakin. Jos ajaa vuodessa 30 000 km, joista työajoja 5000 km, niin turha ottaa laskelmiin muita kuin bensakulut.
Autoliiton vastaus Anni Sinnemäen vaatimukseen kilometrikorvausten alentamisesta on, että ei missään tapauksessa, koska se vähentäisi autoilua ja sitä kautta valtion verotuloja. Tällä logiikalla Autoliiton kanta on, että kaikkien autoperheiden pitäisi hankkia mahdollisimman iso auto, jotta valtio saisi enemmän auto- ja polttoaineveroja. Eikä missään nimessä saisi työreissuja hoitaa julkisilla kulkuneuvoilla.
kari.naskinen@gmail.com
Kuulin Kalevan kisojen kymppitonnin voittoajan sunnuntai-iltana, kun oltiin Reijo Mäki-Korvelan 70-vuotiskemuissa Luhtikylässä. Kun paikalla oli myös Seppo Tuominen, tokaisin hänelle, että olisit omilla ajoillasi tainnut pärjätä vielä aika hyvin. Seppo naurahti: "Joo, olisivat ne jääneet kauas".
Piti myöhemmin tarkistaa. Kalevan kisoissa 1975 Tuominen voitti 10 000 metrin juoksun ajalla 28.58,6. Matti Räsäsen aika nyt Kajaanissa oli 29.24,5. Räsänen olisi siis ollut vasta kaukana takakaarteessa, kun Tuominen olisi ollut maalissa. Seppo Tuomisen Kalevan kisa -juoksu oli kuitenkin taktiikkakilpailu, joka ratkaistiin loppukirillä; hänen ennätyksensä on 28.11,8.
Kovaa polemiikkia on viime viikkoina käyty siitä, miten EM-kisoissa epäonnistuttiin. Uusia strategioita luodaan, organisaatioita muutellaan ja työryhmiä perustetaan - ja ennen kaikkea: rahaa veronmaksajilta ja veikkaajilta vaaditaan lisää. Tosiasia kuitenkin vain on, että kaikkein vaativimmat urheilulajit eivät enää vedä. Kajaanin Kalevan kisoissa tästä oli tyypillisiä esimerkkejä; vaikka kisarajoja on alennettu, esimerkiksi 110 metrin aidoissa ja 3000 metrin esteissä oli vain yhdeksän osanottajaa kummassakin.
Raha sitten. Miksi kilpaurheilulle pitäisi syytää lisää rahaa? Ei urheilu ole tuolla tasolla sen kummempi asia kuin mikään muukaan bisnes. Eivät rokkiyhtyeetkään ruinaa yhteiskunnalta tukea, jos niiden keikat eivät ole vetäneet riittävästi yleisöä.
kari.naskinen@gmail.com
Kuusysin ja Reippaan entinen valmentaja "Roni" Valtonen antoi syntymäpäivähaastattelussaan hyviä neuvoja FC Lahdelle. ESS:n toimittajan mielestä neuvoja kannattaisi kuunnella, sillä Valtonen on istunut samassa linja-autossa Bobby Charltonin ja Gerd Müllerin kanssa ja kuunnellut niiden keskustelua.
Kun minullakin on nyt aikaa, olisin valmis neuvomaan Pelicansia. Muutama vuosi sitten istuin nimittäin ravintola El Torossa viereisessä pöydässä ja kuuntelin Boris Mihailovin (kuva) ja Sergei Grishintsovin jutustelua. Otin siihen jopa osaakin muutamalla kommentilla.
Television urheiluselostuksiinkin minulla olisi paljon asiantuntemusta, sillä kerran seurasin tarkkaan Tapio Suomisen käyttäytymistä ravintola Memphisissä. Oikea selostaja tekee niin, että seilaa ravintolaa edestakaisin ikään kuin etsien jotakuta, mutta vaikka ei löydäkään, tulee varmistetuksi se, että ainakin kaikki muuat asiakkaat löytävät hänet.
Autourheilu on kuitenkin paras lajini, sillä kerran Frankfurtin autonäyttelyn baarissa istuin oluella samassa pöydässä Nelson Piquetin ja Walter Röhrlin kanssa. Taas osallistuin keskusteluun muutaman sanan verran.
Erittäin kovatasoinen neuvonantaja olisin Kansallisoopperalle ja Savonlinnan oopperajuhlille. Tästä on nyt 30 vuotta, kun osuin samaan linja-autoon nuoren Karita Mattilan kanssa. Puhuttiin jääkiekosta - Karita piti TPS:n puolia ja minä Kiekkoreippaan. Kymmenen vuotta siitä, niin näin Karita Mattilan Seutulan lentokentällä, ja pienessä hiprakassa kun olin, menin juttelemaan. Kun esittelin itseni, Karita ei heti muistanut, mutta kun vähän virkistin hänen muistiaan, Karita muisti: "Ai niin, sinähän olit se jääkiekkomies".
Lahden kaupunginteatteriin voisin milloin tahansa mennä ohjaamaan jonkin musikaalin, koska Iikka Forss asuu naapuritalossa ja kerran tultiin suojatiellä vastakkain.
Politiikassa olisin kovatasoinen neuvonantaja, sillä kerran istuin Jyväskylän Kesän flamencokonsertissa Mauri Pekkarisen takana - puhumattakaan siitä, että olen heittänyt moukaria samasta ringistä kuin Juha Rehula.
Varsinainen huippuneuvonantaja olisin viihde-elämässä. Pari vuotta sitten linja-autossa istui Martina Aitolehti vieressäni käytävän toisella puolella (puhui puhelimeen koko matkan Lahdesta Helsinkiin), ja 20 vuotta sitten oltiin Timo Taulon kanssa tavaratalossa ostoksilla yhtä aikaa Kata Kärkkäisen kanssa.
Jalkapallon saa kuitenkin hoitaa Valtonen, koska siinä lajissa en yllä yhtä koviin suorituksiin.
kari.naskinen@gmail.com
Eduskunnan blondiverkoston vetäjällä Tuija Nurmella (Kok) oli huono päivä. Hän oli tulossa kovaa vauhtia Paavolan maanpuolustusnaisten munkintekokursseilta, jotka oli joutunut jättämään kesken, koska oli menossa samana iltana Heikki Mantereen (Kok) kesäteatteriin Heinäsuolle. Kauppakeskus Trion läpi pyyhältäessään hän kuitenkin näki antiikkikaupan ikkunassa hienon piirongin ja meni sitä katsomaan. Sisään mennessään Tuija kolhaisi isokokoista maljakkoa, joka putosi lattialle ja meni rikki. Myyjä tuli paikalle ja siunaili, että voi voi, se maljakko oli 1700-luvulta. Tuija oli helpottunut: "Minä jo pelästyin, että se oli uusi."
Antiikkikaupasta Tuijan matka jatkui kohti liukuportaita. Niiden luona oli kyltti, missä sanottiin: "Liukuportaisiin koira sylissä." Tuijalle tuli kiire - häneltä meni melkein puoli tuntia, ennen kuin löysi yhden tutun, joka lainasi Tuijalle koiraansa.
Mutta epäonni vain jatkui. Kun Tuija oli liukuportaiden puolivälissä, osui myrsky Lahden keskustan kohdalle ja kauppakeskuksesta menivät sähköt poikki. Liukuportaat pysähtyivät ja Tuija joutui odottelemaan liukuportaissa varttitunnin, ennen kuin sähköt palasivat.
Heinäsuolle Tuija ehti juuri siinä vaiheessa, kun yleisölle sanottiin, että kännykät pitää sulkea. Taas huonoa säkää Tuijalla, sillä häneltä oli kännykkä jäänyt autoon. Onneksi Tuijan mies Veli-Matti oli mukana, joten Tuija käski Veli-Mattia käymään autossa sammuttamassa puhelimen.
Tänä aamuna tapasin torikahvilassa Tiuppavaaran vanhan isännän, joka sukupolvenvaihdoksen jälkeen on musiikki-, jääkiekko- ja kioskimies Heikki Sihvonen. Hän kertoi tapauksesta:
Mies oli nukkumaan mennessään nähnyt ikkunasta, että alhaalla kadulla seisoi passipoliisi. Aamulla mies katsoi taas ikkunasta, ja edelleen poliisi seisoi siellä. Mies avasi ikkunan ja huusi, että oletteko sama poliisi, joka illallakin siinä seisoi. Poliisi vastasi myöntävästi, että tässä on seisottu koko yö. Siihen mies, että "susta olis tullu hyvä kyrpä", ja sulki ikkunan.
Japanilaisen Konican tuotekehitysosastolla on tehty vallankumouksellinen keksintö: on kehitetty kamera, jossa on niin suuri suljinnopeus, että sillä saa kuvattua naisen suu kiinni.
Montako kansanedustajaa tarvitaan vaihtamaan kaikki vanhat hehkulamput uusiin energiansäästölamppuihin? Vaikea sanoa, mutta ainakin Minkkimari Kiviniemi (Kesk) lupaisi, että lamput vaihdetaan heti seuraavalla hallituskaudella. Seuraavalla kaudella kukaan ei kuitenkaan lamppua vaihda, ja näin säästyneillä rahoilla nostetaan kansanedustajien palkkoja.
kari.naskinen@gmail.com
Liikenneturvan seurannan mukaan joka neljäs kerta, kun liikennevalot vaihtuivat punaisiksi, yksi tai useampi autoilija ajoi päin punaista. Todellisuus on paljon pahempi. Jos menee tekemään seurannan Lahdessa vaikkapa Vesijärvenkadulle, Lahdenkadulle ja Mytäjäisiin, ajetaan päin punaista joka ainoa kerta.
Liikenneturvan seurannassa kirjattiin nyt rikkeitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Punaista päin ajaneet perustelivat rötöstään tilanteen vaarattomuudella. Jotkut ilmoittivat syyksi kiireen ja tilanteessa joustamisen.
Pötyä - eikä mikään selitys kelpaa. Asialle olisi tehtävä jotakin. Automaattinen kameravalvonta olisi yksi keino, ja jokaiselle punaista päin ajavalle sakot. Liikennevaloristeyksiin voisi myös rakentaa sellaisen piikkimattojärjestelmän, että aina kun valo vaihtuu punaiseksi, nousisi piikkimatto ylös asvaltista.
Kävin äskettäin Pariisissa, jossa liikennevalojärjestelmä oli toisenlainen. Siellä kun valo vaihtui autoilijoille punaiseksi, sillä samalla hetkellä vaihtui jalankulkuvalo vihreäksi. Siellä autoilijat eivät siis voi ajaa punaista päin, koska silloin suojatiellä on jo jalankulkijoita. Autoilijoiden typeryyden takia joudutaan Suomessa toimimaan niin, että jalankulkuvihreä syttyy vasta puoli minuuttia sen jälkeen, kun autoilijoille on syttynyt punainen valo.
kari.naskinen@gmail.com
Jo tuli herroille hätä, kun Finncomm Airlines ilmoitti, että se lopettaa lentoliikenteen Porista, Jyväskylästä ja Seinäjoelta. Puolueiden johtohenkilöt laidasta laitaan vaativat nyt valtiota apuun. Joku kansanedustaja, taisi olla Porista, sanoi jopa jättävänsä eduskunnan, jos ei enää pääse lentokoneella töihin ja takaisin.
Eipä ole ennen vastaavanlaisia hätähuutoja kuultu, kun on ollut kysymys joistakin maanpäällisen liikenteen ongelmista. Mutta nyt, nyt ovat herrat paniikissa, kun heiltä uhkaavat mennä työ- ja puhujamatkoilta koneet alta. Mihis niitä tuhansien eurojen matkakulukorvauksia tämän jälkeen pannaan, kun ei pääse lentämään? Joutuu joskus vaikka itse ajamaan, eikä pääse reissussa ryyppäämään.
Meille tavallisille penkkiurheilijoille Barcelonan EM-kisat tarjosivat lukemattoman määrän aivan tuntemattomia mitalisteja. Tämä johtui siitä, että kansainvälisen yleisurheilun seuraaminen on tehty vaikeaksi. Kun Timanttiliiga ja muut huipputapahtumat on viety maksukorteilla katsottaville tv-kanaville, ei jäljelle ole jäänyt muuta kuin Kalevan kisat ja tylsät suomalaiset Eliittikisat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meille normaalin tv-luvan maksajille näytetään tästedes vain yhdet hyvien urheilijoiden kisat vuosittain - ensi vuonna ovat taas vuorossa MM-kisat.
Hölmöä sinänsä, että näitä arvokisoja järjestetään näin tiuhaan. Mallia otetaan jääkiekosta, ja älytöntä esimerkiksi on, että vuonna 2012 pidetään sekä olympia- että EM-kisat. Britannian urheilujohtajat ovat jo ilmoittaneet, että ei Englannista lähetetä urheilijoita Helsingin EM-kisoihin, jotka ovat vain muutama viikko ennen olympiakisoja. Entä miten käy sen vuoden Kalevan kisojen Lahdessa - ketä kiinnostaa?
Muutenkin yleisurheilu on menettänyt mielenkiintoaan, kun juoksulajeissa eivät eurooppalaiset pärjää muulloin kuin EM-kisoissa. Viime vuoden MM-kisoissa Berliinissä eurooppalaiset miesjuoksijat saivat 33 juoksumitalista vain yhden.
Laskin pisteet maanosien välisessä paperimaaottelussa vanhan ja oikean järjestelmän mukaan: kuudelle parhaalle pisteitä 7, 5, 4, 3, 2, 1. Tämän vuoden tilastojen perusteella eurooppalaiset pääsevät pisteille vain 400 metrillä ja esteissä. Maanosien paras on Eurooppa vain korkeus- ja seiväshypyissä, 3-loikassa, keihäässä, kiekossa ja moukarissa. Tästä huolimatta Eurooppa häviää Pohjois-Amerikalle vain yhdellä pisteellä. Laskin pisteet normaaleista maaottelulajeista + maraton ja 10-ottelu:
1. Pohjois-Amerikka 138
2. Eurooppa 137
3. Afrikka 112
4. Oseania ym. sekalaiset 77
5. Etelä-Amerikka 25
6. Aasia 1
Näin on kesäkausi saatu hoidetuksi, siis jalkapallon MM, Ranskan ympäriajo ja yleisurheilun EM. Nyt vain odottelemaan hiihdon maailmancupin alkamista 20.11. Jällivaarassa, jos ne kilpailut vaikka näkyisivät Ylen kanavilta.
kari.naskinen@gmail.com
