maanantai 8. joulukuuta 2025

Säveltäjän kannattaa muistaa, mitä on säveltänyt


Suomen suuriruhtinaskunnassakin juhlittiin keisari
Nikolai II:n nousua Venäjän valtaistuimelle. Nikolai II:n ja Aleksandran kruunajaiset pidettiin Moskovassa Uspenskin katedraalissa 26.5.1896 ja meillä tätä juhlistettiin ilo- ja onnentoivotusjuhlassa 2.11.1896. Ohjelmassa oli myös kantaesitys Jean Sibeliuksen Kruunajaiskantaatista Nikolai II:lle. Sen esittivät Helsingin filharmonisen seuran orkesteri ja jokin harrastajakuoro Sibeliuksen itsensä johdolla.

Valtion rahoittamalla Aleksanterin yliopistolla oli velvollisuus tällaiseen kunnianosoitukseen uudelle hallitsijalle, eikä Sibeliuskaan tohtinut kieltäytyä sävellystilauksesta, vaikka hänellä oli juuri viimeistelyvaiheessa
Neito tornissa -ooppera. Stressiä tulikin, kuten englantilainen Sibelius-ekspertti Andrew Barnett kirjoitti Lahden kaupunginorkesterin Kruunajaiskantaatti-levytyksen tekstivihkossa: esitys yliopiston juhlasalissa epäonnistui ja sävellys unohdettiin niin perusteellisesti, että se esitettiin seuraavan kerran vasta 1990-luvulla.

Arvostelijoiden esittämään kritiikkiin Sibelius vastasi: ”Tuubanpuhaltaja tuli paikalle aivan juovuksissa, eikä häntä voitu saada millään keinoin selviämään. Hän alkoi panna omiaan eräässä fuugajaksossa ja pilasi siten täydellisesti kokonaisvaikutuksen.” Todellisuudessa saattoi olla niin, että juovuksissa oli Sibelius, sillä hän ei ollut kirjoittanut partituuriin ollenkaan tuubaa.

Tällä oli seurausta myöhemminkin. Kun Sibelius oli valittu opettaksi yliopistoon, valinnasta teki valituksen toinen merkittävä hakija Robert Kajanus. Yhtenä perusteena oli Kruunajaiskantaatin epäonnistuminen, ja Kajanus saikin valinnan muuttumaan edukseen.

Eikä Neito tornissakaan onnistunut. Kantaesitys oli 7.11.1896 ja heti sen jälkeen Sibelius kielsi tämän pienoisoopperan esitykset, kunnes olisi saanut korjatuksi sitä paremmaksi. Korjaaminen jäi kuitenkin tekemättä.


Tämän jutun otsikkokuvaksi en valinnut Osmo Vänskän johtaman Lahden kaupunginorkesterin levyä (2001), vaan kauniimman cd:n, jossa Leif Segerstam johtaa Helsingin kaupunginorkesteria (1999). Ei tuolla nätillä tytöllä kylläkään mitään tekemistä ole levyn sisällön kanssa, koska heti näkee, ettei tyttö ole kuorosolistina laulanut Soile Isokoski eikä keisarinna Aleksandra. Näin markkinointi kuitenkin toimii, pannaan levyn kanteen kaunis pimu, niin joku voi ostaa sen mieluummin kuin jonkun vähemmän kauniin levyn.

Terve, nuori Ruhtinas,
uuden aamun koitto!
Pilvi poistuu kaihokas,
päivän onpi voitto taas.
Toivon riemu rinnassansa
tervehtää sua Suomen maa.
(
Paavo Cajander)

Tänään on Jean Sibeliuksen syntymästä
Hämeenlinnassa 160 vuotta ja Nikolai II:n allekirjoittamasta Lahden kaupungin perustamisasetuksesta tuli viime kuussa kuluneeksi 120 vuotta. Tänä iltana Lahden kaupunginorkesteri soittaa Hämeenlinnan Verkatehtaan Vanaja-salissa kuitenkin kuningas Kristian II -sarjan. Lahden Sibeliustalossa ei tällä viikolla soiteta Sibeliusta, mutta ehkä pienen mutkan kautta kiitetään vielä Nikolai II:sta Dmitri Shostakovitshin sinfonian välityksellä.

kari.naskinen@gmail.com