Kauppakeskuksen isossa valomainoksessa neuvotaan kuluttajia täyttämään joulutoiveensa. Tarkoittaa kai, että koska kaikilla muilla on jo kaikkea, niin nyt voi ostaa joululahjoja itselleen.
Puheet joidenkin ihmisten puutteesta ja hädästä ovat ilmeisesti väärää tietoa. Ollaanhan me onnellisimpiakin maailmassa.
Taiteilija Pilvi Takala kertoo uudessa dokumenttielokuvassa kokemuksiaan maanpuolustuskurssilta, jolle hänet oli kutsuttu. Kurssin ryhmäkeskustelussa yksi osallistuja oli sanonut: ”Eihän meistä kukaan tunne ketään, joka nostaa toimeentulotukea” (Voima 9/2025). On siis aika palkita vihdoin itseään. Pilvi Takalan elokuva saa ensiesityksensä Rotterdamin filmifestivaaleilla tammi-helmikuun vaihteessa.
Maanpuolustuskursseille kokoontuva eliitti ei ole yksin käsityksensä kanssa. Marraskuussa kansanedustaja Pia Kauma (Kok) syytti Vasemmistoliiton puheenjohtajaa Minja Koskelaa luokkavihan rakentamisesta, koska tämä on monta kertaa ottanut esille kansan kahtiajakautumisen hyvä- ja huono-osaisiin.
Eikä kirkojen joululaulutilaisuuksissa tuoda esille ajankohtaisia lauluja, kuten vaikkapa Kreeta Haapasalon Tuli tuikkaa pärehessä:
"Joulujuhlan kallis aatto taasen meillä on nyt,
taatto, vaan ei syötävää",
lausui lapset isällensä pyyhkein poies kyynelensä,
suruisasti sydämensä, vielä tykyttää.
Tämä on kuitenkin totta edelleen, tänä joulunakin, kuten hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kertoi viime viikolla Helsingin Sanomissa. Apua tarvitsevia perheitä on taas enemmän kuin vuosi sitten, koska hallituksen leikkaukset sosiaaliturvassa ovat pudottaneet 31 000 lasta lisää köyhyysrajan alapuolelle. Nyt rajan alapuolella on jo yli 100 000 lasta. Näissä perheissä toive jouluksi on, että saisi ruokaa ja vaippoja. Eivätkä isojen markettien myöhäisillan 60 prosentin alennusruuatkaan auta, kun ovat edelleen liian kalliita.
Ei siis ollut enää yllätys, että EU siirsi Suomen ”tarkkailuluokalle”. Tässä on kysymys suurinta huomiota saaneesta julkisen talouden huonosta kunnosta, mutta myös sosiaalisen eriarvoisuuden kasvusta, jonka suhteen EU nimesi Suomen yhdeksän epäonnistuneimman maan joukkoon.
Minna Canthin psykologisesta ihmiskuvauksesta tohtoriksi väitellyt Minna Maijala kirjoittaa Kanavan uusimmassa numerossa 8/2025, että luokkayhteiskunta on todellakin palannut. Turvaverkot on revitty risoiksi. Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee vanhojen omakotitonttien vuokrien korottamisen Espoossa jopa seitsenkertaisiksi. Kaupungin tonttipäällikkö Katja Hakala oli sanonut, että on vuokralaisen oma asia, miten ongelman ratkaisee. Jos vuokraa ei pysty maksamaan, se menee perintään ja ulosottoon.
 |
| Kuva: Väinö Linnan kotikaupungin museon arkisto. |
”Tämä on silkkaa Väinö Linnaa. Kannetaan tavarat pihalle, jos ei maksua kuulu. Ai työttömyyskö vei maksukyvyn tai sairaus? Etteikö dementoitunut vanhus osannut hoitaa enää asioitaan? Ei kiinnosta. Omistajan oikeus ennen kaikkea”, kirjoittaa Minna Maijala.
Jeesuksen yksi neuvo oli: ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin.” Täysin tunteeton Katja Hakala sekä maanpuolustuskursseille osallistuneet yritysjohtajat ja poliitikot eivät näin tee, koska he täyttävät ensisijaisesti omia toiveitaan.
Aattona tulee Joulupukki, mutta repussa on varmaan enemmän konjakkipulloja kuin vaippoja.
kari.naskinen@gmail.com
