torstai 9. kesäkuuta 2016

Vieras mies tuli taloon

Kun Suomi 1992 teki päätöksen Hornet-hävittäjien ostamisesta Yhdysvalloista, se oli yksi ideologisen unelman isoista täyttymyksistä. Tuolloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn sanoi vuosia myöhemmin, että silloin tunnustettiin väriä: ”Näytimme kuuluvamme länsimaailmaan. Minulle se tarkoitti lähentymistä Natoon.”

Päätös Hornet-kaupoista oli valmisteltu julkisuudelta salaa, sillä tilanne olisi muuttunut vaikeammaksi, ”jos laajat kansanedustajajoukot tai muut olisi päästetty debatoimaan asiasta. Se oli demokratian kannalta ruma, mutta pakollinen temppu, että päätös saatiin läpi” (Elisabeth Rehn).

Nyt on valmisteilla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, mikä on määrä antaa eduskunnalle ennen juhannusta. Sisältö on toistaiseksi salainen, mutta Helsingin Sanomien tietojen mukaan siinä ollaan määrittelemässä Suomen ulkopolitiikan kulmakiveksi hyvät suhteet Yhdysvaltoihin.

Isäntämaasopimus Naton kanssa tarkoittaa tätä jo ennestään. Valt. tri, eversti evp. Pekka Visuri sanoi television MOT-ohjelmassa 20.4.2015, että ”sopimuksella annetaan hyvin vapaa kulkuoikeus Suomen alueella Naton sotavoimille”.

Vaan eipä ole ensimmäinen kerta. Vuonna 1941 Suomessa oli 200 000 saksalaista sotilasta, jotka odottivat operaatio Barbarossan käynnistymistä ja hyökkäyskäskyä Neuvostoliittoon.

Isäntämaasopimuksessa oleva Naton toimien luettelo on käytännössä yhtä laaja kuin se on varsinaisten Nato-maiden kanssa tehdyissä vastaavissa sopimuksissa. – ”Nato on sinun paimenesi, eikä listalta mitään pahaa puutu.” (Esko Seppänen: Mistä suomi vaikenee?, Into 2016)

Yhdysvaltain Suomessa toimiva sotilasasiamies Alexander Stubb on joka tapauksessa tyytyväinen, koska ”sopimus vahvistaa Suomen suhdetta Natoon”. Vahvistaa todella, sillä sopimuksen
ydinkohta on, että Nato voi halutessaan perustaa sotilastukikohtia Suomeen. Sopimuksen mukaan ”Naton joukkoja ja Naton johtamia liittoutuman joukkoja voidaan sijoittaa Suomen tasavallan alueelle tai sen kautta rauhan, kriisien, poikkeusolojen ja konfliktien aikana Naton sotilaallisen toiminnan tukemiseksi”.

"Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda toimintaperiaatteet ja menettelyt tukikohtien perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi isäntämaassa oleville tai isäntämaan tukemille Naton joukoille Naton sotilaallisen toiminnan aikana. - - - Tukikohdat ovat strategisen esikunnan osastoja, joita Naton komentaja johtaa."

ENTÄ JOS VENÄJÄ
OPEROISI MEKSIKOSSA?


USA:n hallinnon sotilasoperaatioissa on toisen maailmansodan jälkeen kuollut 37 maan kansalaisia yhteensä 20-30 miljoonaa. (
www.hangthebankers.com) Tämä ei ole ihme, koska USA ei edelleenkään tyydy olemaan herra omalla alueellaan, vaan pyrkii hallitsemaan koko maailmaa.

Nyt tämä hallitsemispyrkimys ilmenee niin, että USA ja Nato lisäävät sotavarusteluaan lähellä Venäjän rajaa ja pitävät sotaharjoituksia täällä meidän nurkillamme. Hankoniemellä oli kolmen päivän suurharjoitus Baltops 2016 ja heti sen jatkoksi alkoi Anakonda 2016 Puolassa, joka on USA:n ja Naton suurin harjoitusoperaatio itä-Euroopassa sitten kylmän sodan. Puolan sotaharjoitukseen osallistuu 30 000 sotilasta, ja mukana ovat myös Natoon muodollisesti kuulumattomat Suomi ja Kosovo. (The Washington Post 7.6.2016)

USA ottaa nyt haltuunsa kaukana kotoaan olevaa Itämerta. Sen aggressiot on siis suunnattu Venäjää kohtaan. Suomessa russofobinen tulkinta tilanteesta on kuitenkin päinvastainen: koska Venäjä vastapainoksi siirtää joukkojaan lähemmäs Nato-rajaa, se uhittelee.

Mitenkähän USA reagoisi, jos Venäjä toisi hyökkäysvaunujaan esimerkiksi Meksikoon ja alkaisi pitää siellä sotaharjoituksiaan?

kari.naskinen@gmail.com