Filmitähti kysyy toiselta: ”Tiedätkö, mikä on helvetti?” – ”Se on paikka, jossa
ei ole huumeita.”
David Cronenbergin elokuva Maps to the Stars on ankaran kyyninen kuvaus Hollywoodin tähtielämän nurjalta puolelta. Se piirtää karttaa siitä, millaista hintaa maksetaan Hollywoodin kulissien näkyvällä puolella olevasta glamourista.
Huumeet ovat vain yksi osa tätä murhenäytelmää. Niidenkin suhteen tilanne on kuitenkin entisestään pahentunut. Nyt huumeet vievät jo lapsinäyttelijöitäkin, jotka eivät kestä filmikaupungin paineita. Kun 13-vuotias lapsitähti nousee kuuluisuuteen vaikkapa tv-sarjan ansiosta, mielessä pyörivät jo Oscar-juhlat jossakin tulevaisuudessa. Kun kaikki ei sitten mene niin kuin haaveillaan, on edessä kierre, jota pahimmassa tapauksessa riittää lopun ikää.
Vaikeimmassa asemassa ovat keski-ikäistyneet tähdet. Kun nuoruus ajaa ohi joka puolelta, on oma elämä tuhon oma. Mitään ei ole tehtävissä, sillä nuoruus on kaiken hallitsija. Tämä alkaa jo varhain: 13-vuotias lapsitähti on paniikissa, kun samaan elokuvaan sijoitetaan alle 10-vuotias söpöliini – tähteys on vaarassa.
Hollywoodissa ei tunneta ystävyyttä. Kauniiden hymyjenkin takana on aina kireys. Kilpailu on niin kovaa, että se ei anna mahdollisuutta inhimillisyyteen. Eikä läheskään aina ole kysymys edes isojen roolien mukanaan tuomista miljoonista dollareista, sillä rahaa on, mutta tarvitaan julkisuutta ja kuuluisuutta, aina vain enemmän ja enemmän. Kaikki on kaupan. Jos vaikka perheessä sattuu jokin ilkeä tragedia, senkin voi paljastaa jossakin suuret katsojaluvut saavassa tv-ohjelmassa, koska se tietää aina rahaa.
Eihän tällaisesta kukaan terveenä selviä. Siksi tarvitaan terapiaa, fysioterapiaa ja kun nekään eivät auta, turvaudutaan itämaisiin uskontoihin. Kaikki muut ajat keskitytään seksiin. Cronenbergin elokuvassa psykologista paskaa on niin paljon, että kaikesta siitä ei saa mitään tolkkua, mutta niin kai on tarkoituskin.
David Cronenberg on 71-vuotias ohjaaja, joka aloitti elokuvanteon 23-vuotiaana. Hän varmasti on asiantuntija. Maps to the Stars on ehkä raadollisin elokuva aiheesta, jota ovat käsitelleet monet mestarit ennen häntä, jo 1950-luvulla mm. Billy Wilder (Auringonlaskun katu), Vincente Minnelli (Särkyneiden haaveiden kaupunki) ja Robert Aldrich (Filmin kulissien takana). Cronenbergin ote on jyrkkä, siinä ei ole minkäänlaista tilaa ymmärtämykselle, ja kaiken lisäksi hän lopettaa elokuvansa lohduttomaan kohtaukseen: mikään ei koskaan tule muuttumaan. Tämä kohtaus tapahtuu vertauskuvallisesti talon raunioilla, ja takana näkyy tunnettu Hollywood-kirjainyhdistelmä. Samassa paikassa ollaan jo elokuvan alussa.
kari.naskinen@gmail.com
David Cronenbergin elokuva Maps to the Stars on ankaran kyyninen kuvaus Hollywoodin tähtielämän nurjalta puolelta. Se piirtää karttaa siitä, millaista hintaa maksetaan Hollywoodin kulissien näkyvällä puolella olevasta glamourista.
Huumeet ovat vain yksi osa tätä murhenäytelmää. Niidenkin suhteen tilanne on kuitenkin entisestään pahentunut. Nyt huumeet vievät jo lapsinäyttelijöitäkin, jotka eivät kestä filmikaupungin paineita. Kun 13-vuotias lapsitähti nousee kuuluisuuteen vaikkapa tv-sarjan ansiosta, mielessä pyörivät jo Oscar-juhlat jossakin tulevaisuudessa. Kun kaikki ei sitten mene niin kuin haaveillaan, on edessä kierre, jota pahimmassa tapauksessa riittää lopun ikää.
Vaikeimmassa asemassa ovat keski-ikäistyneet tähdet. Kun nuoruus ajaa ohi joka puolelta, on oma elämä tuhon oma. Mitään ei ole tehtävissä, sillä nuoruus on kaiken hallitsija. Tämä alkaa jo varhain: 13-vuotias lapsitähti on paniikissa, kun samaan elokuvaan sijoitetaan alle 10-vuotias söpöliini – tähteys on vaarassa.
Hollywoodissa ei tunneta ystävyyttä. Kauniiden hymyjenkin takana on aina kireys. Kilpailu on niin kovaa, että se ei anna mahdollisuutta inhimillisyyteen. Eikä läheskään aina ole kysymys edes isojen roolien mukanaan tuomista miljoonista dollareista, sillä rahaa on, mutta tarvitaan julkisuutta ja kuuluisuutta, aina vain enemmän ja enemmän. Kaikki on kaupan. Jos vaikka perheessä sattuu jokin ilkeä tragedia, senkin voi paljastaa jossakin suuret katsojaluvut saavassa tv-ohjelmassa, koska se tietää aina rahaa.
Eihän tällaisesta kukaan terveenä selviä. Siksi tarvitaan terapiaa, fysioterapiaa ja kun nekään eivät auta, turvaudutaan itämaisiin uskontoihin. Kaikki muut ajat keskitytään seksiin. Cronenbergin elokuvassa psykologista paskaa on niin paljon, että kaikesta siitä ei saa mitään tolkkua, mutta niin kai on tarkoituskin.
David Cronenberg on 71-vuotias ohjaaja, joka aloitti elokuvanteon 23-vuotiaana. Hän varmasti on asiantuntija. Maps to the Stars on ehkä raadollisin elokuva aiheesta, jota ovat käsitelleet monet mestarit ennen häntä, jo 1950-luvulla mm. Billy Wilder (Auringonlaskun katu), Vincente Minnelli (Särkyneiden haaveiden kaupunki) ja Robert Aldrich (Filmin kulissien takana). Cronenbergin ote on jyrkkä, siinä ei ole minkäänlaista tilaa ymmärtämykselle, ja kaiken lisäksi hän lopettaa elokuvansa lohduttomaan kohtaukseen: mikään ei koskaan tule muuttumaan. Tämä kohtaus tapahtuu vertauskuvallisesti talon raunioilla, ja takana näkyy tunnettu Hollywood-kirjainyhdistelmä. Samassa paikassa ollaan jo elokuvan alussa.
kari.naskinen@gmail.com
