perjantai 3. heinäkuuta 2009

Maailman kovin urheilukilpailu

Lauantaina 4.7. se taas alkaa, Ranskan ympäriajo, maailman kovin urheilukilpailu. Vaikka maantiepyöräilyn seuraaminen on joskus älyttömän tylsää, on tästä Eurosportin 20 vuotta sitten meille suomalaisillekin penkkiurheilijoille tuomasta tapahtumasta tullut yksi vuoden kohokohdista.

Juuri se näennäinen tylsyys pitää sisällään sen jännitteen, mikä kilpailuun sisältyy. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu seuraavassa silmänräpäyksessä. Muutamalla rajulla polkaisulla voi etapin voitto ratketa, tai huolimattomalla tilanteen seuraamisella voi menettää koko kilpailun yleisvoiton.

Formula- ja rallikilpailuissa puhutaan aina tallimääräyksistä. Maantiepyöräily on kokonaisuudessaan tallikilpailu. Jokaisessa joukkueessa on kapteeni, jonka eteen muut työskentelevät. Kapteenin tärkein apuajaja on "luutnantti", joka aina ajaa lähellä kapteenia ja joka yleensä on myös se ajaja, joka vetää kapteenia viimeisissä kovissa kireissä, esimerkiksi rankoissa mäkikireissä maaliin.

Kapteeni voi myös vaihtua kilpailun aikana. Esimerkiksi Bjarne Riis lähti vuoden 1997 Ranskan ympäriajoon edellisvuoden voittajana ja joukkueensa kapteenina hakemaan toista voittoa. Kilpailun aikana tilanteet kuitenkin muuttuivat niin, että oli syytä vaihtaa kapteenia. Uudeksi kapteeniksi nimettiin Jan Ullrich ja hän voittikin kilpailun.

Apuajajien tehtävänä on siis tehdä kaikkensa kapteenin hyväksi. On mäkiapuajajia ja tasaisen maan apuajajia. Apuajajat myös seuraavat koko ajan muiden irtiottoja, he myös noutavat huoltoautosta juomapullot ja sadevehkeet. Tällaisessa roolissa on nyt myös lahtelainen Jussi Veikkanen (nro 109) ranskalaistallissa Francaise des Jeux.

Kaiken takana toimii tallipäällikkö. Jokaisella ajajalla on nappi korvassa, johon tallipäällikkö antaa puhelimella ohjeita. Koko ajan on ajajilla tilanteista täysi tieto.

Irtiotot ovat maantiekilpailun suola. Yksittäisen kilpailijan tekeminä ne kuitenkin harvoin onnistuvat. Mukaan tarvitaan yleensä 3-5 ajajaa, jolloin ilmanvastusta voidaan vähentää vetovuoroja vaihtelemalla. Jos 45 km:n tuntivauhdissa pääsee ajamaan kahden muun ajajan "imussa", rasitus on 30 prosenttia vähäisempi kuin yksin ajaessa. Jos irtiotossa on neljä ajajaa, he vetävät vuorotellen 15-20 sekunnin jaksoissa. Pääjoukossa vetovastuu on aina sillä joukkueella, jonka ajaja johtaa yleiskilpailua. Sääntö tämä ei ole, mutta kuuluu joukkuekilpailun etiikkaan, hyviin tapoihin.

Tour de France alkaa huomenna lauantaina ja päättyy kolmen viikon kuluttua 26.7. Huilipäiviä on vain kaksi. Yksi kovimmista ratkaisupaikoista on toiseksi viimeisen etapin loppunousu, 21 kilometriä pitkä Mont Ventouxin mäki, jonka nousuprosentti on 7,6 (nousua keskimäärin 76 metriä tuhannen metrin matkalla).

Vielä ehtii ennen starttia lukea Jukka Pakkasen kirjan Raateleva nousu (Kirjapaja, 2009), jossa mm. siteerataan italialaista kirjailijaa Dino Buzzatia (1906 - 1972): kun Fausto Goppi ja Gino Bartali kilpailivat Italian ympäriajon voitosta 1949, näki Buzzati tuossa myyttiseksi kasvaneessa kamppailussa eksistentiaalisen ulottuvuuden - ajaja oli kuin olemassaolon armottomuuteen heitetty ihminen vastassaan vihamieleiset luonnonvoimat, tai kuin Franz Kafkan Linnan tehtävästään epätietoinen maanmittari K.

Viime vuonna Jussi Veikkanen oli Italian ympäriajon 7. etapilla kuudes. Etapin voitti Alessandro Bertolini. Nyt Veikkanen lähtee parantamaan tätä toistaiseksi kovinta saavutustaan.

KAIKKIEN AIKOJEN PARHAAT
MAANTIEPYÖRÄILIJÄT


1. Eddy Merckx, 37 suurvoittoa vuosina 1966-76 (voittanut Tourin, Giron ja Vueltan), tunninajon maailmanennätys 1972
2. Jacques Anquetil, 25 suurvoittoa 1953-66 (voittanut Tourin, Giron ja Vueltan), tunninajon maailmanennätys 1956
3. Fausto Coppi, 20 suurvoittoa 1940-54 ja tunninajon maailmanennätys 1942
4. Bernard Hinault, 25 suurvoittoa 1977-85 (voittanut Tourin, Giron ja Vueltan)
5. Gino Bartali, 24 suurvoittoa 1936-53
6. Miguel Indurain, 9 suurvoittoa 1990-96 (5 Touria ja 2 Giroa), olympiavoitto, aika-ajon MM, tunninajon maailmanennätys 1994
7. Lance Armstrong, 9 suurvoittoa 1993 - 2005 (7 Touria) ja MM
8. Roger de Vlaeminck, 19 suurvoittoa 1970-79
9. Rik Van Looy, 18 suurvoittoa 1956-68
10.
Constante Cirardengo, 16 suurvoittoa 1914-28

Alberto Contador voitti Pariisi - Nizzan 2007, Tourin 2007, Giron 2008 ja Vueltan 2008. Jos Contador nyt voittaa Tourin, hän nousee kymmenen parhaan listalle.

Viides pyöräilijä, joka on voittanut kaikki kolme suurta ympäriajoa, on Felice Gimondi (vuosina 1965-69).

kari.naskinen@gmail.com