Lahdesta Lappeenrantaan muuttanut kuvataiteilija Noora Ahonen on tehnyt roskista avaimenperiä. Ovat myös taideteoksia, koska ovat esillä Galleria Uuden Kipinän näyttelyssä Lahdessa.
Näyttelyesitteen mukaan Noora Ahonen tutkii teoksissaan erilaisten materiaalien avulla ajan kulumista sekä mielen ja lähiympäristön syrjäseutuja. Minulla tutkimusalue rajoittuu automaailman historiaan ja kehitykseen, ja tavoitteena on, että joskus löytyisi paremmin avaimenperään sopiva auto kuin nykyinen. Kerran kävin jo huutokaupassa, jossa oli myytävä poliisin tai ulosottomiehen takavarikoima Ferrari, mutta oli liian kallis vähän kolaroitunakin.
Noora Ahonen pohtii teoksillaan, millaisia jälkiä jätämme tuleville polville tuhansien vuosien päähän. Miten meitä tullaan muistamaan? Minulta jää perinnönjakoon hieno avaimenperä, joka kertoo, että materia kestää pitempään kuin pois hajoava ihminen.
”Ihmisolennot elävät luonnon ja itse valmistamiensa esineiden ja rakennelmien välillä”, kirjoittaa taiteilija. Ferrari, Lamborghini, Bugatti ja muutamat muut ovat ihmisolentojen valmistamien rakennelmien parhaasta päästä.
Vähäpätöisemmätkin kotterot ovat silti tärkeitä. Kuten ranskalainen kirjailija Pierre Daninos sanoi, ”miehet panevat autoihinsa yhtä paljon rakkautta kuin bensiiniä”. Hän tunsi alan hyvin, sillä hänen veljensä Jean Daninosin yritys valmisti Facel Vega -luksusautoja 1954-64.
kari.naskinen@gmail.com
