Kun ammattikorkeakoulujärjestelmää alettiin 80-luvulla suunnitella, olivat yliopistoprofessorit huolissaan. Yliopistoissa ajateltiin, että nytkö on kehitteillä niille kilpailevia korkeakouluja, ja ne vastustivat koko uuden järjestelmän perustamista. Lahden ammattikorkeakoulu joka tapauksessa sai kokeiluluvan heti 1991 ja aloitti vakinaisena amk:na 1996. Jo kokeiluvaiheessa se oli arvioitu Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi ja tilanne oli edelleen arka yliopistomaailmaan päin. LAMK rehtorina 1996 - 2003 toiminut Arvo Ilmavirta kirjoittaa LAMK:n juuri ilmestyneessä historiakirjassa, että ”suhde yliopistoihin oli pitkään hakusessa, lieneekö tuo vieläkään selvinnyt”.
Ilmavirta muistaa ensimmäisen palaverin Lahden yliopistoedustajien kanssa Paasikivenkadulla vanhan konserttitalon tiloissa, johon hän oli kutsunut heidät miettimään yhteistyömuotoja. Lahdessa oli toiminut Helsingin yliopiston sivupiste 70-luvulta alkaen. ”Olin kokouksen puheenjohtajana ja voi arvata, että tilanne oli kiusallinen”, kirjoittaa Ilmavirta.
Amk:n sisäisiäkin pulmia oli, kun terveydenhoito-, sosiaali- ja diakonia-ala eivät alkuun oikein ymmärtäneet laajaa monialaisuutta (näiden lisäksi tekniikka, liikeala, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, taidetta, muotoilua ja viestintää).
Siitä ne asiat kuitenkin vähitellen alkoivat lutviutua, ja nyt Lahden ammattikorkeakoulu on nimensä muutettuaan osa Lappeenrannan - Lahden teknillistä LUT-yliopistoa (LUT = Lappeenranta – Lahti University of Technology). LAMK:n nimi muuttui, kun se viisi vuotta sitten yhdistyi Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Nimeksi tuli kummallinen LAB, joka ei ole lyhenne mistään englanninkielisestä nimestä, vaan koulu vain on LAB. Lahdessa tämä on vähän hankalaa, koska täällä ei osata D-kirjaintakaan lausua, joten täällä pitää B:tä sanoa aina tarkennukseksi pehmeäksi P:ksi. Ulkomaalaiset taas voivat ajatella LABia Labor Partyn lyhenteeksi; no eipä siinä mitään, kun Lahdessa työväenpuolue onkin suurin.
LAMK:n historiakirja 1991 - 2020 ilmestyi tänä vuonna, tekijöinä LAMK:n entinen tietopalvelujohtaja Sirkku Blinnikka, LAMK:n entinen lehtori, pääluottamusmies Olavi Palanne ja LUT:n suunnittelupäällikkö Marjo-Riitta Järvinen. Matkalla menestykseen -kirja on lähes 600-sivuinen, sivukooltaankin iso, asiaa paljon ja asioita valaisevia kuviakin paljon. Kirjassa opiskelijat, opettajat, johtajat ja muu henkilökunta muistelevat LAMK:n kehitystä.
Hyvän kehityksen ohessa on ollut myös toisenlaista., kuten rehtorina 2003-12 toiminut Risto Ilomäki kirjoittaa: ”Samana vuonna kun tulin Lahteen, tuli myös talousyllätys, johon en ollut lainkaan varautunut. LAMK oli opetusministeriön tulosmittareiden mukaan Suomen ykkös-amk, mutta sen talous oli konkurssin partaalla. Vuonna 2004 tuli lisää lunta tupaan. Amk-lakia muokattiin niin, että kulttuurialojen rahoitusta päätettiin vähentää vuoteen 2007 mennessä asteittain 30 %.”
Meikäläisen ulkopuolisen silmin olikin kurjinta, kun keväällä 2016 loppui opetus ammattikorkeakouluun kuuluneissa Lahden taideinsituutissa ja amk:n musiikkiteatterilinjalla. Lisäksi Muotoiluinstituutista lakkautettiin elokuva-ala, korumuotoilu ja vaatesuunnittelu. Näin oli opetusministeriö päättänyt ja perusteli kulttuurialojen supistamista alan kasvavalla työttömyydellä ja taiteilijoiden huonolla toimeentulolla. Toista mieltä oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka taideinstituutin opinnäytetöiden näyttelyn avajajisissa 2013 sanoi, että ”me tarvitsemme taidetta. Taide ihastuttaa, välillä vihastuttaa. Taide antaa meille kaikille kuluttajille sisältöä. Se syventää meidän kokemuksiamme.”
PRESIDENTIN VENE LAHDESSA MUOTOILTU
Myös Tarja Halosen kanssa oli LAMK:lla tekemistä, sillä hänen presidenttikaudellaan tehty presidentin edustusvene Kultaranta VIII sai alkunsa Muotoiluinstituutin opinnäytetyönä.
Yksi taideinstituutista valmistuneista on Anssi Kasitonni, joka kirjassa sanoo luojalle kiitos, että oli osunut paikalle Lahteen opiskelemaan silloin, kun kaikki oli vielä niin hyvin kuin suinkin olla voi.
Taideinsituutin johtajana toiminut Antti Salokannel toivoo oman kirjoituksensa lopussa, että olisi kyllä pikkuhiljaa hyvä hetki saada kuvataideopetus takaisin Lahteen. Kirja oli varmaan jo painossa, kun tuli tieto, että LAB-ammattikorkeakoulun kuvataideopetus siirtyy Lappeenrannasta Lahteen. Lappeenrannassa taideporukat järjestivät tästä mielenosoituksen, jossa yhdessä Ylen uutiskuvassa näkyy plakaatissa teksti ”Pelastakaa taiteilijat Lahdelta”. Syksyllä 2025 uudet taideopiskelijat joka tapauksessa aloittavat Lahdessa.
LAMK:n musiikkiteatterilinjan yliopettajana toiminut Marietta Kunnas sen sijaan pysyy kaupunginteatterin johtajana Jyväskylässä, eikä tämän alan opetuskaan palaa Lahteen.
Vaikka lopettamispäätökset tehtiin Helsingissä, sanoo LAMK:n hallituksen entinen puheenjohtaja Kari Salmi kirjassa, että Lahden olisi pitänyt reagoida asioihin vahvasti. Näin ei vain haluttu tehdä. Antaa mennä. Kirjoituksessaan Salmi muistelee amk:n syntyvaiheita, joissa jo 1960-70-lukujen vaihteessa oli mukana merkittävästi kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen. Se oli sitä aikaa, kun esillä olivat pääasiassa suunnittelukoulutusta antavien insinööriopistojen perustaminen. Lahdessa tällainen esitys tehtiin Hiltusen johdolla. Sisällön kirjoitti pitkälti teknillisen opiston rehtori Osmo Moilanen. Insinöörikorkeakoulut eivät kuitenkaan toteutuneet, mutta idea jäi elämään.
Lahdessa amk:n suunnittelu alkoi 80-luvun lopussa. Tärkeinä henkilöinä tässä Salmi mainitsee rehtorit Anna-Liisa Nurmelan ja Antti Hassin. Useita keskusteluja aiheesta käytiin myös yritysjohtajien, mm. Pekka Luhtasen ja Väinö Saarion kanssa. Alkuvuosina LAMK:n ylläpitäjä oli Päijät-Hämeen koulutuskonserni, 2010-luvulla LAMK yhtiöitettiin Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ksi ja 2020 LAB:stä tuli LUT:n osa.
kari.naskinen@gmail.com
