Baarissa luin
Kauppalehden (20.6.2019), jossa oli talousanalyysi Helsingin
kaupungista. Tällaista maalaista se hätkähdytti. Helsinki on niin
varoissaan, että sen ei esimerkiksi ole ollut tarvetta ulkoistaa
asukkailleen tarjoamia palveluja samassa mitassa kuin kunnat yleensä.
Tällainen palvelutuotannon ulkoistamisaste on Helsingillä vain 28,5
prosenttia.
Tilanne on jopa niin erinomainen, että päinvastoin Helsinki alkaa viedä omaa kunnallista tuotantoaan muidenkin käytettäväksi, siis ostettavaksi. Kauppalehden jutussa nimittäin kerrotaan, että Helsingin catering-, siivous- ja vartiointiyhtiö Palmia rakentaa itsestään valtakunnallista toimijaa.
Vaikka onhan Helsinki iät ajat auttanut muuta maata. Kunnallisverojen ja valtionosuuksien valtakunnallinen tasausjärjestelmä on näet sellainen, että rikkaat jeesaavat köyhempi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Helsinki subventoi huonommin menestyviä kuntia muutamalla sadalla miljoonalla. On näitä auttajakaupunkeja muitakin, esimerkiksi Espoo, vaikka se ei rikkaudellaan vedä Helsingille vertoja.
Yhden kuvan Helsingin kroisosmaisuudesta paljastaa sen nettovarallisuus, joka viime vuonna oli asukasta kohden 18 128 euroa. Espoolla se oli 9419, Oululla 7520, Tampereella 6074, Vantaalla 5813 ja Turulla 5655 euroa.
Viime vuoden kunnallisveronsa Helsinki pudotti 18,5:stä 18,0 prosenttiin. Tästä huolimatta Helsingin kaupunkikonsernin nettotulos oli 559 miljoonaa euroa. Hyvin meni, sillä talousarviossa nettotulokseksi oli merkitty vain 221 miljoonaa euroa. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana Helsinki on tehnyt nettotulosta 2,5 miljardia euroa.
Saneerauksiakaan ei ole isommin tarvinnut tehdä. Kaupunkikonsernilla on yli 56 000 työntekijää eli yhtä paljon kuin on Kokkolassa asukkaita.
Helsinki-analyysin oli Kauppalehdelle tehnyt liikkeenjohdon konsultointiyritys Board & Management Services Oy.
kari.naskinen@gmail.com
Tilanne on jopa niin erinomainen, että päinvastoin Helsinki alkaa viedä omaa kunnallista tuotantoaan muidenkin käytettäväksi, siis ostettavaksi. Kauppalehden jutussa nimittäin kerrotaan, että Helsingin catering-, siivous- ja vartiointiyhtiö Palmia rakentaa itsestään valtakunnallista toimijaa.
Vaikka onhan Helsinki iät ajat auttanut muuta maata. Kunnallisverojen ja valtionosuuksien valtakunnallinen tasausjärjestelmä on näet sellainen, että rikkaat jeesaavat köyhempi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Helsinki subventoi huonommin menestyviä kuntia muutamalla sadalla miljoonalla. On näitä auttajakaupunkeja muitakin, esimerkiksi Espoo, vaikka se ei rikkaudellaan vedä Helsingille vertoja.
Yhden kuvan Helsingin kroisosmaisuudesta paljastaa sen nettovarallisuus, joka viime vuonna oli asukasta kohden 18 128 euroa. Espoolla se oli 9419, Oululla 7520, Tampereella 6074, Vantaalla 5813 ja Turulla 5655 euroa.
Viime vuoden kunnallisveronsa Helsinki pudotti 18,5:stä 18,0 prosenttiin. Tästä huolimatta Helsingin kaupunkikonsernin nettotulos oli 559 miljoonaa euroa. Hyvin meni, sillä talousarviossa nettotulokseksi oli merkitty vain 221 miljoonaa euroa. Viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana Helsinki on tehnyt nettotulosta 2,5 miljardia euroa.
Saneerauksiakaan ei ole isommin tarvinnut tehdä. Kaupunkikonsernilla on yli 56 000 työntekijää eli yhtä paljon kuin on Kokkolassa asukkaita.
Helsinki-analyysin oli Kauppalehdelle tehnyt liikkeenjohdon konsultointiyritys Board & Management Services Oy.
kari.naskinen@gmail.com
