maanantai 11. maaliskuuta 2019

Kissa pormestariksi


Kokemukset pormestarimalliin siirtyneissä kunnissa ovat pääosin hyviä, mutta kunnallispolitiikan dosentti Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta näkee järjestelmässä mahdollisuuksia huonoihinkin puoliin. Hänen mielestään pormestarimalli pahimmillaan elitisoi päätöksentekoa ja kansanvaltainen demokratia heikentyy. Riskinä mallissa ovat jopa korruptio ja hyväveliverkostot. ”On oltava tarkkana sidosryhmäsuhteiden vaikutuksista päätöksentekoon, ja pormestarijärjestelmällä on myös varjopuolensa demokraattisen kontrollin kannalta”, sanoi Anttiroiko Ylen nettisivuilla 12.3.2018.

Pormestarit joka tapauksessa yleistyvät. Tällä hetkellä toimivat virkamieskaupunginjohtajien sijasta luottamusmiespormestarit Tampereella, Helsingissä, Tuusulassa, Pirkkalassa, Kärkölässä ja Puolangalla. Ainakin Lahdessa on jo päätetty tähän uuteen systeemiin siirtymisestä.

Lahdessa asia tuli ensimmäisen kerran esille 2000-luvun alkuvuosina, kun Kari Salmen määräaikainen kaupunginjohtajan virka oli päättymässä 2003. Tuolloin esimerkiksi sosiaalidemokraatit heittivät esille omina pormestarimahdollisuuksinaan Arpo Heinosen, Pauli Ihamäen, Arvo Ilmavirran ja Tapio Luttisen. Päädyttiin kuitenkin vanhaan järjestelmään ja kaupunginvaltuusto valitsi kaupunginjohtajaksi Tarmo Pipatin (SDP), hänen jälkeensä Jyrki Myllyvirran (Kok) ja vielä viime vuonna väliaikaiseksi kaupunginjohtajaksi Pekka Timosen (sit.).

Muuallakin maailmassa on pormestareita ylimpinä pomoina. Erikoisin tapaus on 300 asukkaan Omena-niminen kunta Michiganissa, jossa pormestariksi valittiin ehdolle asetettujen eläinten joukosta kissa Sweet Tart McKee (kuvassa) ja apulaispormestariksi toiseksi eniten ääniä saanut koira Piablo Shapiro. Tämä järjestely on mahdollista senkin takia, että Omenan hallintosääntöjen mukaan pormestarin allekirjoitukseksi käy myös tassun jälki.

POLIITTINEN VAALI
VAI HENKILÖVAALI?

Lahdessa pormestarin valitsee keväällä 2021 uusi kaupunginvaltuusto keskuudestaan. Kuntalain mukaan olisi mahdollista, että pormestari voisi tulla myös valtuuston ulkopuolelta.

Lahdessa puolueiden ei tarvitse ennen kunnallisvaaleja ilmoittaa, ketkä ovat niiden ehdokkaat pormestariksi. Helsingissä meneteltiin toisin ja kunnallisvaaleista tuli ensisijaisesti henkilövaalit, joissa voiton sai Jan Vapaavuori (Kok).

Lahdessa päätetty tapa on parempi. Jos vaaleissa äänestettäisiin tietyistä henkilöistä, kävisi kuin Helsingissä, jossa kaupungin politiikka alistettiin eräänlaiselle julkkisvaalille.

Pormestari ei korkeasta asemastaan huolimatta päätä kaupungin asioista. Hän on näkyvä keulakuva, mutta poliittiset päätökset tehdään kuitenkin valtuustossa ja muissa luottamushenkilöelimissä.

Oikeistossa ollaan aina politiikan hämärtämisen kannalla, vaikka esimerkiksi Kokoomus on aivan samanlainen poliittinen poppoo kuin demaritkin. Tässä hämärtämisessä politiikan mahdollisimman suuri henkilöittäminen ajaa asiaa.

Porvaripuolella on sellaista ajattelua, että oikeisto ei ole yhtä poliittinen ideologia kuin vasemmisto. Vasemmisto on nimittäin pelottava - jos se saa liikaa valtaa, meiltä otetaan asunnot ja autotkin valtion tai kuntien haltuun.

Aikoinaan porvarit pitivät tätä ajattelua tyypillisesti esillä urheilutoiminnassa: SVUL edusti ikään kuin puolueeton toimintaa, kun taas TUL oli vasemmiston poliittinen työkalu – Lahden Ahkera ja LHS olivat oikeita urheiluseuroja, mutta Kaleva ja Taimi vasemmistolaisia kätyrijoukkioita.

Jos jossakin vaiheessa kuitenkin halutaan muuttaa Lahdessa nyt hyväksyttyä järjestelmää, on pormestarivaali järjestettävä erillisenä henkilövaalina irti kunnallisvaaleista, jolloin se ei sekoita yleistä kunnallispoliittista järjestelmää.

Toisaalta ei Lahden tuleva tilannekaan mikään sokkoleikki ole. Pormestariksi tulee SDP:n tai Kokoomuksen joku valtuutetuista, ja kyllä me hyvin tiedämme ne muutamat nimet, joiden joukosta pormestari nimetään.

kari.naskinen@gmail.com