keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Taasko ollaan menossa ”alle priiman”?

Yhdysvalloissa kymmenen vuotta sitten koettu asuntomarkkinoiden lainakriisi syntyi siitä, että asunnonostajille myönnettiin ylisuuria lainoja. Kun näiden lainanottajien luottokelpoisuus oli ”alle priiman” (sub prime), kävi sitten niissä olosuhteissa niin, että pankkien tietoisesti ottamat riskit laukesivat. Hintakupla puhkesi ja nurin meni sekä asunnonostajia että rahalaitoksia. Ikävistä tapahtumista yritetään aina oppia, ja nyt on eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen nähnyt, että lainakikkailu on Suomessa mennyt vaaralliseen suuntaan. Asuntoja markkinoidaan vain 20 prosentin myyntihinnalla ja suurimmillaan loput 80 prosenttia on yhtiölainaa. Tämän systeemin katsotaan tuoneen omistusasumiseen ennakoimatonta riskiä.

Vuosien 2008-09 finanssikriisi johti maailmantalouden taantumaan ja heijastui Suomenkin tilanteeseen kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen voimakkaasti. Vaikka Vanhasen hallitus ryhtyi ripeästi elvytystoimiin, niin romahdusta ei mikään estänyt. Vuonna 2009 Suomen kokonaistuotannon määrä putosi edellisvuodesta 8,2 prosenttia.

Fil. maist. Pekka Tikka kirjoittaa blogissaan Historia jatkuu…, että subprimen kosketus vertaantuu tämän päivän kokemukseen Suomessa sen takia, että asuntorakentamisen rahoituspolku etääntyy asunnonostajan ulottumattomiin: ”Tonttirahastot ja yhtiölainat ovat esimerkkejä etääntymisistä. Asunnon ostajalla ei ole voimavaroja selvittää monimutkaisia ketjuja, joiden toisessa päässä on hänen rahansa (omat tai velkarahat tai niiden yhdistelmä) ja toisessa päässä velkavivutettu rahoituspolku. Polulla miinan astumisen vaara on suuri. Arvoitukseksi jää, voiko potentiaalinen asuntokriisi levitä muuhun talouteen.”

Vanhanen oli pääministerinä subprime-kriisin puhjettua. Nyt hän sanoi, että p
ankkivaltuusto on seurannut tilanteita asuntomarkkinoilla säännöllisesti kolme vuotta: ”Sen piirissä olen havainnut, että poliittista tahtotilaa on kyllä lisätä sääntelykeinoja. On hyvin tärkeää, että asuntoja rakennetaan ja rakennusala työllistää. Mutta selvästi tulisi olla näkymä siitä, että tästä velkavetoisuudesta pitää siirtyä terveempään rahoituspohjaan.” (Ylen uutiset 19.6.2018)

Olen pankkivaltuustossa esittänyt sellaisen toiveen, että Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja valtiovarainministeriö yhdessä etsisivät harkittuja lisäkeinoja: valtuuksia viranomaisille, mahdollisia lainmuutoksia, joilla pystytään puuttumaan tähän systeemiseen velkaantumisen kasvuun. Uskon, että yhtiölainojen verolakien oikeanlaisella muuttamisella tähän pystytään puuttumaan.”

Taloyhtiölainojen voimakas kasvu on nostanut niiden euromäärän kokonaisuudessaan lähes kaksinkertaiseksi tavallisiin asuntolainoihin verrattuna. Tämä on erikoinen asia. Normaalit asuntolainat ovat lainanottajan vastuulla, mutta taloyhtiölainat ovat taloyhtiön osakkaiden vastuulla. Entä jos joku osakas ei pystykään maksamaan osuuttaan taloyhtiön lainasta ja koroista? Muiden osakkaiden on pakko ottaa vastuu, ja mitä siitä sitten seuraa – joidenkin muiden osakkaiden joutumista vaikeuksiin ja pahimmassa tapauksessa koko taloyhtiön ajautumista lainakriisiin?

Taloyhtiölainat ovat siis vaarallinen kupla Suomen taloudessa. Nordea onkin jo vaatinut taloyhtiölainoille 50 prosentin ylärajaa ja lyhennysvapaiden rajoittamista.

Jos ikäviä yllätyksiä ei satu, taloyhtiölainojen kasvattamisella on kyllä hyväkin puolensa. Sen ansiosta pääsee pienellä omalla rahalla kiinni omaan asuntoon. Samalla taloyhtiölainat ovat kiihdyttäneet uusien asuntojen rakentamista, rakennusyhtiöiden kasvua ja työllisyyttä.

kari.naskinen@gmail.com