keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Rahastuksen maksimointia uusilla ”peltipoliiseilla”

On peloteltu ja ilmeisesti on tottakin, että uudet nopeudenvalvontakamerat nappaavat lähestyvän auton vauhdin kauempaa kuin vanhat kamerat. Uutta on myös se, että kameratolppia on nyt sijoitettu lähemmäs rajoitusnopeuden alenemisesta ilmoittavia liikennemerkkejä. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus lisätä sakkomaksujen kertymää.

Käytännössä on jo voinut todeta, että uusi järjestelmä haittaa sujuvaa liikennettä. En tarkoita tällä sitä, että autoilijoiden on nyt paremmin noudatettava nopeusrajoituksia, vaan sitä, että maantieliikenteessä pitää nyt jarrutella jyrkemmin. Heti kun ”peltipoliisi” tulee näköpiiriin, on pakko pudottaa vauhtia, vaikka oltaisiin vielä korkeamman rajoituksen vaikutuspiirissä. Enää ei riitä, että vauhdin annettaisiin pudota jalan nostamisella kaasupolkimelta, vaan on jarrutettava, koska on kerrottu, että uudet kamerat tosiaan ottavat vauhtilukeman jo hyvin kaukaa.

Kun viime viikonvaihteessa ajoin mennen tullen pitkin nelostietä, liikennettä oli paljon. Lusin – Toivakan välillä on kymmenen uutta kameratolppaa molempiin suuntiin ja uusi valvontajärjestelmä aiheutti nyt sen, että jonon ajovauhdissa tapahtui jatkuvasti sahausliikettä alas ja ylös, jyrkemmin kuin aikaisemmin.

Viime kesänä sain 170 euron ylinopeussakon, kun huolimattomuuttani en ollut noteerannut kahdeksankympin rajoituksen muuttumista 60:een, vaan nopeuteni oli 75 km/t. Valo välähti vielä vanhanaikaisessa kameratolpassa ja se oli minulle aivan oikein. Nyt kysymys on kuitenkin siitä, että uudella peltipoliisijärjestelmällä liikenteen sujuvuutta heikennetään.

Lempeän peltipoliisi-nimen voisi muuten nyt muuttaa valtion hillotolpaksi. Näin siksi, että tolppia isketään nyt erityisesti sellaisiin paikkoihin, joissa sakkokertymän oletetaan nousevan mahdollisimman suureksi, siis alamäkiin ja heti nopeusrajoituksen muuttumisesta ilmoittavan liikennemerkin perään.

Ruotsissa käytäntö on sen verran sivistyneempi, että jokaisesta tolppakamerasta ilmoitetaan riittävän ajoissa erillisellä plakaatilla.

Kaiken lisäksi on ollut uutisia, joiden mukaan rangaistusmarginaalia ollaan pienenentämässä niin, että jopa 1 km:n nopeudenylitys voi johtaa sakkoon. Koska autojen nopeusmittareita ei ole vielä yhdistetty todellisen nopeuden antavaan gps-systeemiin, joutuvat ajajat esim. 80:n alueella pudottamaan mittarinopeuden varmuuden vuoksi alle 80:n, jotta ylinopeutta ei olisi.

ENEMMÄN RAHASTUSTA KUIN
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖTÄ


Seuraavien 4-5 vuoden aikana pystytetään 500 uutta hillotolppaa. Yhden tolpan hinta asennuksineen on 9000 euroa, joten kyllä niillä on paljon rahaa tehtäväkin.

Helsingin yliopiston entinen liikennelääketieteen professori Timo Tervo on sanonut, että ”tavallisten, terveiden ja selvien kuskien sakottaminen pienistä ylinopeuksista teknisen valvonnan avulla on enemmän rahastusta kuin liikenneturvallisuustyötä”. (TM 31.10.2018)

Jos sata autoilijaa ajaa kahdeksankympin alueella 81-85 km/t, se on pienempi riski kuin se, että yksi autoilija ajaa 125 km/t. Tämä on todiste
ttavissa myös tutkijalautakuntien onnettomuusraporteista.

Toistuva jarruttaminen ja uudelleen kaasuttaminen myös lisäävät polttoaineenkulutusta (ja verotuloja valtiolle). Tähän liittyen kiinnittyy huomio monta kertaa siihenkin, että nopeusrajoituksen nousemisesta kertova liikennemerkki on sijoitettu ylämäkeen. Näin ei pitäisi olla, vaan nopeutta pitäisi lähteä nostamaan vasta tasamaalla tai myötäleessä, jolloin polttoaineenkulutus olisi vähäisempää.

kari.naskinen@gmail.com