Kunnallisvaaleissa kukin antaa äänensä jollekin henkilölle, mutta kun asioita aletaan pääsiäisen jälkeen panna käytännössä raiteilleen, järjestys on se, että asioita katsotaan ensin puolueiden kannalta.
Alkaa luottamuspaikkojen järjestäminen. Ensin neuvotellaan siitä, mille puolueille kuuluvat tärkeimmät puheenjohtajuudet. Otan esimerkiksi kotikaupunkini Lahden, jossa kaksi ylivoimaisesti suurinta ryhmää ovat SDP (19) ja Kokoomus (14). Tapana on, että toinen saa kaupunginvaltuuston ja toinen -hallituksen puheenjohtajuuden. Toinen melko yleinen tapa on, että valtuuston puheenjohtajaksi valitaan joku kansanedustajista, koska heillä ei kuntatasolla ole aikaa paljon muuhun kuin tällaiseen seremonialliseen luottamustehtävään.
Tässä kohtaa tulee tietenkin kysyneeksi, miksi kansanedustajien sallitaan olla myös kotikuntiensa hallinnossa, koska se näin vaikeata on.
Lahdessa valtuuston puheenjohtaja on nyt kansanedustaja Mika Kari (SDP), mutta tämän tilanteen jatkuminen ei ole itsestään selvää, koska suuren vaalivoiton saavuttanut SDP ehkä haluaa kuitenkin tärkeämmän eli kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden.
Jos näin, niin tässä vaiheessa tullaan sitten jonkin verran myös henkilökohtaisiin äänimääriin. Koska demareissa eniten ääniä saaneet, kansanedustajat Mika Kari ja Ville Skinnari eivät siis tule kysymykseen, katsotaan tuloslistassa eteenpäin: Sirkku Hildén ja Pasi Karjalainen...
On kuitenkin otettava huomioon se, että vaaleissa eivät äänestäjät äänestä nimenomaan siitä, kenestä tulee valtuuston ja kenestä hallituksen puheenjohtaja. Kuvio on aina monimutkaisempi, kun näitä valintoja lopulta puolueiden sisällä tehdään.
Entä jos SDP siis ottaa hallituksen puheenjohtajuuden, kenestä Kokoomus tekee valtuuston puheenjohtajan? Luultavasti ei eniten ääniä saaneista, koska Juha Rostedtia ja Sari Niinistöä tarvitaan todellisemmille politiikanteon paikoille, ja Francis McCarron on jo munaskuitaan myöten sote-hommissa hyvinvointikuntayhtymässä. Otetaan siis ehdolle Hannu Rahkonen.
Tämän jälkeen valitaan kaupunginhallitus ja sen jälkeen lautakuntien puheenjohtajat. Palapeli on monimutkainen, koska mukaan on otettava muitakin valtuustoryhmiä kuin SDP ja Kokoomus, ja lisäksi on laskettava se, että naisia on kh:ssa tarpeeksi tasa-arvopykälän täyttymiseksi. Tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajuudet joka tapauksessa menevät SDP:lle ja Kokoomukselle, mutta ensikertalaisia valtuutettuja tuskin näihin tehtäviin valitaan.
kari.naskinen@gmail.com
