Elokuvassa sopimuksen Ford Motor Companyn puolesta tekee Henry Fordin poika Edsel Ford, joka toimi yhtiön pääjohtajana 1919-43. Kirjaston monista Harley-Davidson-kirjoista en vahvistusta tälle tiedolle kuitenkaan löytänyt. Kirjastokäynnin jälkeen menin nettiin, ja siellä sanottiin jollain keskustelusivustolla, että Ford yritti peräti ostaa Harley-Davidson Motor Companyn.
Servi-Car oli joka tapauksessa pelastus. Harley-Davidson oli 1929 valmistanut 24 000 moottoripyörää, mutta lokakuussa Yhdysvallat syöksyi suureen lamaan. New Yorkin pörssi romahti, teollisuustuotanto alkoi vähentyä ja työllisyysluvut nousivat seuraavina vuosina korkealle. Vuonna 1933 Harley-Davidsonin kannatti valmistaa enää 3700 moottoripyörää. Tuohon vaiheeseen tuli Servi-Car.
Se oli 750-kuutioisella moottorilla varustettu moottoripyörä, jonka takaosan muodosti ”kuljetuslaatikko”. Kun kauppaliikkeillä, korjaamoilla ja muilla liiketoiminnan aloilla ei laman iskettyä ollut varaa kalliisiin kuorma- tai pakettiautoihin, ne hankkivat kuljetustarpeisiin Harley-Davidsonin tavarankuljetusmoottoripyöriä. Myös poliisilaitokset ostivat niitä kalliidenhenkilöautojen sijasta. Servi-Carissa oli myös vetoaisa, jolla esim. rikkoutuneita autoja voitiin hinata korjaamoille.
Servi-Car oli siis suurmenestys. Sen tuotanto loppui vasta 1975.
Yksi lamasta johtuva asia oli sekin, että Harley-Davidson myi 1935 valmistuslisenssin japanilaiselle Sankyo-yhtiölle, joka alkoi rakentaa Harrikoita Rikuo-nimellä. Nimi tarkoittaa teiden kuningasta. Yksi tällainen harvinaisuus on Lahden moottoripyörämuseossa, jonka omistaja on nimeltään passelisti Riku Routo.
Lauantaina 8.4. tulee puolestaan Neloskanavalta elokuva Harley Davidson ja Marlboro-mies (1991), mutta sillä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä Harley-Davidsonin kanssa. Mickey Rourke vain esittää Harley Davidson -nimistä roistoa, ja Marlboro-mies on Don Johnson. Suomessa elokuvaa on esitetty nimellä Moottoripyöräcowboyt.
kari.naskinen@gmail.com
