Hyökkäyssodat Ruotsi-Suomi – Venäjä 22 - 20

Helmikuun lopulla vertailin Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän syyllistymisiä sotiin: Neuvostoliitto 70 vuoden aikana kaksi kertaa + osallistui toiseen maailmansotaan ja pani panssarivaunujen avulla kuriin kansannousut Itä-Saksassa, Unkarissa ja Tshekkoslovakiassa; Venäjän syntilistalla viimeisten 22 vuoden ajalta Tshetshenia 1994 ja 1999, Gruusia 2008, Krim 2014, Syyria 2015 ja Ukraina 2022.

Sain muutaman kommentin, joissa sanottiin, että kaunistelin Neuvostoliiton lukuja. Parempaa vertailutietoa en kuitenkaan saanut. Sen sijaan löysin nyt mielenkiintoisen tilaston siitä, miten Venäjä ja Ruotsi-Suomi koko historioittensa aikana ovat toisiaan höykyttäneet. Blogikollegani, harrastelijahistorioitsija, toimittaja Simo Tuomola on Punainen Turku -blogissaan julkaissut täydellisen luettelon niistä kahakoista, joita Ruotsi-Suomi ja Venäjä/Neuvostoliitto ovat keskenään käyneet viimeisten tuhannen vuoden aikana. Niitä on ollut vähän yli 40 ja aika tasoihin ovat menneet, sillä Ruotsi-Suomi voidaan katsoa syypääksi 22:een ja Venäjä 20:een. Tuomola oli saanut luettelon entiseltä Suomen historian lehtorilta Veikko Laaksolta Turun yliopistosta.

Tuhatta vuotta vanhemmista rähinöistä on vaikeampi määrittää, mitkä olivat sotia, mitkä kostoretkiä ja mitkä hyökkäyksenomaisia hävitysretkiä tai milloin oli kysymys vain maakunta- tai heimotason välienselvittelystä. Näissä luetteluiduissa sodissa on hankalia tulkintoja siinä, milloin erotellaan hyökkäykset, vastahyökkäykset ja kostot omiksi tapauksiksiin. Luettelo siis alkaa vuodesta 1049 ja toimii niin, että Ruotsi-Suomen hyökkäysten edessä on S-kirjain ja Venäjän hyökkäysten edessä V-kirjain ja:


V 1049 novgorodilaisen Vladimirin hyökkäys Hämeeseen.
S 1142 hämäläisten ja ruotsalaisten retki Novgorodin alueille.
S 1149 Hämeen hyökkäys itään.
S 1164 ruotsalaislaivaston epäonnistunut yritys vallata Laatokanlinna.
V 1186 ja 1191 novgorodilaisten hävitysretket Hämeeseen.
S 1240 Ruotsin epäonnistunut laivastoretki Nevalle.
S 1256 ruotsalaisten, suomalaisten ja hämäläisten sotaretki Narvaan.
V 1257 ruhtinas Aleksanterin vastahyökkäys Hämeeseen.
S 1283-84 kaksi saksalais-ruotsalais-suomalaista hyökkäystä Nevalle ja Laatokalle (epäonnistuivat).
V 1292 Novgorodin sotaretki Hämeeseen ja suomalaisten kostoretki itään.
S 1293 Tyrgils Knuutinpoika laivastoineen valtasi Länsi-Karjalan ja pani alulle Viipurin linnan.
S 1295 ruotsalaisten retki Laatokan Karjalaan; valtasivat Käkisalmen, jonka novgorodilaiset ottivat pian takaisin.
S 1300 marski Tyrgils ja Ruotsin laivasto iskivät Nevalle, jonka suuhun alettiin rakentaa linnaa (Maankruunu); Novgorod hävitti linnan ja tuhosi varusväen 1301.
V 1311 Novgorod hyökkäsi Hämeen linnaan, samana vuonna kostoretki Nevalle.
S 1313 kuningas Birgerin joukkojen hyökkäys Laatokanlinnaan.
V 1318 novgorodilaisten hyökkäys Turun seudulle. Kirkko, kaupunki ja Kuusiston piispanlinna poltettiin, Turun linna kesti.
S 1322 Viipurin linnan päällikkö yritti vallata Käkisalmen, mutta epäonnistui.
V 1322 Novgorodin suuriruhtinas Juri hyökkäsi Viipurin linnaa vastaan (1323 Pähkinäsaaren rauha).
S 1337-38 Viipurin ruotsalaisjoukot valtasivat Käkisalmen.
S 1348 Ruotsin joukot kuningas Maunu Eerikinpojan johdolla valtasivat Pähkinälinnan ja saivat Nevan valvontaan; novgorodilaiset valtasivat sen takaisin 1349, kunnes taas 1350 uusi sotaretki novgorodilaisia vastaan, ja he taas vastasivat 1351 polttamalla Viipurin.
V 1377 novgorodilaisten hyökkäys Oulujokisuulle, hävittivät aluetta.
S 1411 Viipurin linnan päällikkö Tord Bonde iski ilman kuninkaan lupaa Käkisalmen seudulle, minkä jälkeen venäläiset polttivat kostoksi Viipurin kaupungin samana vuonna.
V 1415 venäläiset tekivät ryöstö- ja hävitysretken Oulun seudulle.
V 1430-luvulta lähtien puolen vuosisadan ajalta tietoja ainakin viidestä venäläisten tekemästä hävitysretkestä Pohjois-Pohjanmaalle ja 1460-luvun lopulta karjalaisten hävitysretkestä Savoon.

(1470-luvulla idässä nousi valtaan Moskovan suuriruhtinas Iivana III, jonka tavoitteeksi tuli Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaisten alueiden palauttaminen; 1473 saatiin umpeutunut välirauha uusituksi ja Ruotsi ryhtyi asutustaan turvaaviin toimiin, mm. Olavinlinnan rakentamiseen.)

V 1479 karjalaisten hävitysretki Pohjanmaalle.
S 1480 Erik Akselinpojan hyökkäys yhdessä saksalaisen ritarikunnan kanssa Novgorodin alueille.
V 1495-96 venäläiset hyökkäsivät Kuolasta Kemijokea pitkin Pohjanmaalle sekä Länsi-Karjalaan, Savoon ja jopa Hämeeseen asti; Viipurin linna (Viipurin pamaus) ja Olavinlinna jäivät valtaamatta (Novgorodin rauha 1497)
V 1499 venäläiset hyökkäsivät Olavinlinnan alueelle ja Pohjois-Pohjanmaalle.
SV 1520-luvulta lähtien rajaselkkauksia ja hävitysretkiä savolaisten ja karjalaisten kesken; taustalla asutuksen eteneminen ja pyyntialuekiistat.
S 1555 Kustaa Vaasan Venäjän-sota, ryöstöretkiä ja sissisotaa molemmin puolin (Novgorodin rauha 1557)
SV 1570-73 pohjoismaisen 25-vuotisen sodan (Venäjän sota ja ns. pitkä viha) alku, hävitysretkiä puolin ja toisin.
S 1577 alkoi pohjoismaisen sodan toinen pääjakso pitkän aselevon (1573-77) jälkeen; hävitysretkiä puolin ja toisin (Täyssinän rauha 1595).
S 1609 Jakob de la Gardien Venäjän-retki (Viipurin sopimus) - Venäjän-sota (Stolbovan rauha).
S 1656 Kaarle X Kustaan Venäjän-sota (Kardisin rauha 1661).
V 1700 suuri Pohjan sota ja isoviha (Uudenkaupungin rauha 1721).
S 1741 hattujen sota ja pikkuviha (Turun rauha 1743).
S 1788 Kustaa III:n sota (Värälän rauha 1790).
V 1808 Suomen sota (Haminan rauha 1809).

(1918 Suomen sisällissota, kansalaissota, vapaussota, jossa myös Venäjä yhtenä osapuolena.)

S 1918-1922 heimosotia Itä-Karjalassa.
V 1922 tukkityöläisten aseellinen ”läskikapina”, jota johti Neuvosto-Venäjältä tullut punaupseeri Jahvetti Moilanen.
V 1939 talvisota (Moskovan rauha 1940).
S 1941 jatkosota (Moskovan välirauha 1944, Pariisin rauha 1947).

kari.naskinen@gmail.com