Tanja Pekkarinen sanoi, että kansainvälisyys näkyi vanhan työväenliikkeen toiminnassa vahvasti, mutta vallankumouksen vaatimus ja sosialistinen liikehdintä ei lähtenyt liikkeelle Suomessa työväestön tai köyhälistön omasta vaatimuksesta, vaan koulutetun eliitin aloitteesta. Työväestöllä ei 150 vuotta sitten ollut aikaa tällaisille harrastuksille.
Marxilaisen sosialismin tuli Suomessa yhteiskuntaan, jossa elettiin pitkälti maataloudesta. Vaikka oltiin vielä monin tavoin sääty-yhteiskunnassa, alettiin sitten talonpoikienkin keskuudessa hiljalleen päästä sosiaalisen ja taloudellisen nousun sekä sivistyksen makuun. Liberalististen aatteiden tulo Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan oli luonut pohjaa myös sosialistiselle työväenliikkeelle.
Vuonna 1848 ilmestyneellä Kommunistisella manifestilla oli käänteentekevä merkitys työväenliikkeen ja sosialismin kietoutumisessa yhteen. Karl Marx ja Friedrich Engels esittivät tuossa julistuksessa sosialismin yhtenäisenä järjestelmänä ja liittivät aatteen osaksi historiallista tapahtumaketjua. Vaikkakin liikkeen sisällä oli tarkoitus hakea yhtenevää suuntaa, asettui marxilainen sosialismi vastakkain lähes kaikkien vallitsevien käsitysten kanssa. Oppijärjestelmä ei tukenut lainkaan feodaalisen sääty-yhteiskunnan rakenteita ja samalla se asettui poikkiteloin uskonnollisten näkemysten kanssa. Marxilaisuus oli ristiriidassa myös perinteisen kansallisuusaatteen ja liberalismin kanssa.
Ministeri Kalevi Kivistön aiheena seminaarissa oli ”Marx ja vasemmisto”. Hän pohti puheenvuorossaan mm. tämän päivän Marx-käsitystä suhteessa Marxin omiin ajatuksiin. Kivistö muistutti tapauksesta, jossa Marx oli sanonut marxilaiseksi itseään kutsuvan ryhmän ohjelmasta: ”Jos tuo on marxilaisuutta, niin minä en ole marxilainen”.
”Varmasti Marx olisi sanonut samaa hänen nimensä rinnastamisesta vain neuvostokommunismiin.”
Kivistö muistutti myös, että sosialismin ja kommunismin historia on paljon pidempi kuin ajanjakso Marxista nykypäivään.
Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtajan Eero Ojasen aiheena oli Marxin tulo yliopistolle: marxilaisuuden nousu tapahtui suomalaisessa yliopistomaailmassa 1960-luvulta alkaen yhteiskuntatieteitä ja muita ihmistieteitä sekä filosofiaa opiskelleiden keskuudessa.
Professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta käsitteli mm. marxilaisuuden moninaisia tulkintoja: ”Maailmalla Marxin on nähty edustavan myös yksilön oikeuksia ja vapautta. Tässä tulkinnassa liberalismin ihanteet johtavat kapitalismin korvaamiseen demokraattisemmalla yhteiskunnalla.”
kari.naskinen@gmail.com
