Orimattilan taidemuseossa järjestetään huomenna kuvanveistäjä Pentti Papinahon syntymän 100-vuotisjuhla kutsuvierastilaisuutena. Papinaho syntyi 2.6.1926 maanviljelijäperheeseen Multialla Keski-Suomessa, 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Taidekouluissa Helsingissä opiskeltuaan Papinaholla oli ensimmäinen näyttely Helsingissä 1953 ja samana vuonna hän muutti asumaan Orimattilaan, jossa hän elämäntyönsä teki. Lahdessa Papinaho opetti taideteollisessa oppilaitoksessa ja Lahden taidekoulussa 1970-luvulla, ja Lahdessa on myös hänen tunnetuin teoksensa Hakkapeliittain kotiinpaluu Mariankadulla lähellä Aleksanterinkatua.
Hakkapeliittojen sotaretket olivat kovia, mutta rankkaa oli Papinahon ison veistoksenkin kanssa, ennen kuin rauha tuli. Patsashankkeen olivat panneet alulle 30-vuotiseen sotaan osallistuneiden miesten muistoksi Ratsumieskilta, Hakkapeliittayhdistys ja Hämeen ratsumiesrykmenttisäätiö. Sotaan oli osallistunut paljon miehiä Lahden seudulta, ja poliittisen taistelun jälkeen myös Lahden kaupunki osallistui patsaan kustannuksiin 2/3:lla. Täytyihän oikeiston saada tahtonsa läpi, koska vasemmistolla oli jo Eetu Salinin muistomerkki (1967) Mariankadun puistossa kaupungintalon luona. Salinin patsaan takana oli Lahden sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö, joka myös sai kaupungilta merkittävän avustuksen muistopatsaan tekemiseen.
Hakkapeliittojen patsasretki Lahdessa alkoi 1975, kun teos paljastettiin kaupungin 70-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Sairaalanmäellä. Porvarit olivat kuitenkin sitä mieltä, että paikka oli liian vähäpätöinen ja siitä sitten kinattiin 15 vuotta. Militaristien mielestä ainoa oikea paikka näin hienolle sotamuistomerkille olisi ollut kauppatori, mutta nykyiselle paikalleen Mariankadulle Hakkapeliitat lopulta siirrettiin 1991. Tuossa vaiheessa koiranleuat veistelivät, että patsaan jalustaan pitäisi panna pyörät, niin sitä olisi helpompi siirrellä aina poliittisten voimasuhteiden muuttuessa.
Papinahon muut teokset Lahdessa ovat reliefimuodostelma Kymmenen neitsyttä ja alttarireliefi (1973) Joutjärven kirkossa, reliefi Tiedon ja taidon solukko (1969) Lotilan alakoulun seinässä, J.K. Paasikiven rintakuva Mukkulan kartanon puistossa (1974), Eliel Saarisen reliefi kaupungintalon seinässä (1975) sekä lisäksi kuntaliitoksen mukana tullut pieni Kasvu-veistos (1972), joka on Nastolan entisen kunnantalon edustalla ison kiven päällä.
Orimattilassa on Asevarikko 2:n onnettomuudenuhrien muistomerkki (1966), Jymylinnan mäellä veteraanimuistomerkki Ajan railo (1972), Valtion virastotalon edustalla Orimattilan varsat (1976), Erkontien ja Puistotien risteyksessä Hermeksen siivet (1980), Helsingintien ja Artjärventien risteyksessä Tekstiilipuu (1986) ja Varsapuistossa Urho Kekkosen reliefi (1990).
Pentti Papinaho sai Pro Arte -mitalin 1976, Pro Finlandian 1976 ja professorin arvonimen 1982. Hän kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Orimattilassa 1992.
kari.naskinen@gmail.com
