Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura sekä Idäntutkimus-lehti järjestivät Zoomissa seminaarin, jossa tarkasteltiin vastarinnan muotoja sodanaikaisella Venäjällä, maanpaossa, Ukrainassa ja verkossa. Yhdessä alustuksessa yliopistonlehtori Saara Ratilainen Tampereen yliopistosta kertoi pääasiassa maanpaossa toimivan Venäjän feministisen sodanvastaisen liikkeen (FAS) aktivismista, jossa hyödynnetään paljon pikaviestisovellus Telegramia. Pavel ja Nikolai Durovin 2013 Lontoossa perustaman Telegramin ympärillä on sodan alkamisen jälkeen ollut paljon ja monenlaista kuhinaa. Durov on syntynyt Venäjällä, mutta hänellä on myös Ranskan kansalaisuus, joidenkin tietojen mukaan myös Arabiemiraattien kansalaisuus.
Varsinaisesti Telegramista alusti Pan-Euroopan instituutin erikoistutkija Hanna Mäkinen. Venäjä kielsi Telegramin jo 2018, mutta ei se tällä hetkellä ainakaan täysin pimeänä siellä ole, ja nykytietojen perusteella Venäjä jopa puolustaa Durovin sananvapautta lännen vastakkaisia toimia protestoidessaan. Viime aikoina Telegram on joutunut Saksassa vastatuuleen, kun sen käyttäjiksi ovat ryhtyneet myös äärioikeistolaiset aktivistit, ja viime vuonna se määrättiin suljettavaksi Brasiliassa.
Telegramilla on muitakin huonoja puolia. Sen välityksellä käydään huumekauppaa Suomessakin. Rahanpesuunkin on Telegram tarjonnut mahdollisuuksia, kuten poliisitutkinnassa on voitu todistaa. Kaikkiaan Telegramilla on maailmassa satoja miljoonia aktiivisia käyttäjiä.
Hanna Mäkinen ja Saara Ratilainen sanoivat, että tällaiset viestintävälineet ovat joka tapauksessa ainoita mahdollisia vastarintatiedon levittäjiä Venäjällä, koska perinteiseen mediaan ei vastarinta siellä pääse.
”Heti sodan alkuvaiheessa Telegram kertoi, että
kysymys ei todellakaan ole mistään vaatimattomasta
erikoisoperaatiosta, vaan sodasta. FAS levitti omaa informaatiotaan
kertomalla sodan seurauksista, ja myöhemmin paljasti myös
liikekannallepanon seuraukset. Venäjän sisäistä kehitystä on
selitetty ja on myös tuotu esille, ettei koko kansa ole sodan
takana, vaikka sota on monin paikoin tullut jo osaksi
arkitodellisuutta”, sanoi Saara Ratilainen.
Idäntutkimus-lehden
vastarintanumerossa 2/2024 kuitenkin korostetaan,
ettäsodanvastainen
aktivismi ei Venäjän alati kasvavan autoritarismin ja
kansalaisyhteiskunnan alasajon keskellä ole helppoa.
Telegram-aktivismikin joutuu tasapainoilemaan sen välillä, mitä
aktivismin muotoja Telegram palveluna mahdollistaa ja mikä Venäjällä
oleville toimijoille on turvallista. Poliittisia vankeja Venäjällä
on jo toistatuhatta ja heidän joukossaan on monia sotaa vastustavia
aktivisteja. Tuomiot
ovat ankaruudessaan olleet kohtuuttomia. Yksi Venäjän tunnetuimpia
sotaa vastustavista poliittisista vangeista on Saša
Skotšilenko,
joka protestoi sotaa
vastaan osana
FAS:n
toimintaa. FAS
perustettiin heti seuraavana päivänä
hyökkäyssodan alkamisesta.
Venäjän johtavaksi poliittisen vastarinnan
taistelijaksi onnistui
kuitenkin nousemaan Aleksei
Navalnyi,
joka
joutui lopulta maksamaan siitä hengellään.Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi
Lassila
sanoi,
että
Navalnyi nousee
maailmanhistorian vapaustaistelijoiden suurten nimien rinnalle, ja
periksiantamattomasta taistelustaan oikeudenmukaisemman ja vapaamman
Venäjän puolesta hänet toivon mukaan tullaan jonain päivänä
muistamaan myös kotimaassaan.
”Jo
2013 Navalnyi paljasti netissä herrojen hankkimia Mersuja ja
korruptio tuli esille rajusti. Vaikka Navalnyin liike perustui
vahvasti populistisen johtajansa karismalle, ei kansanliike
välttämättä kuole johtajansa mukana, vaan saattaa jopa
vahvistua”, sanoi Lassila.
Helsingin
yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Lina
Klymenko tarkasteli
esityksessään, miten presidentti Volodomyr
Zelenskyi on
käyttänyt talvisodan analogiaa osana Ukrainan vastarintaa. Klymenko on niitä asiantuntijoita, jotka tarkastelevat sitä elementtiä, että Ukrainan nykyinen sota riunnastettaisiin Suomen käymään talvisotaan. Talvisodan analogialle tuntuu Suomeasa ilevan kaikupohjaa, ja siitä ovat puhuneet myös presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho Kiovassa vieraillessaan. (Zelenskyi ei tästä analogiasta tunnu ottavan kuitenkaan sitä osaa, että rauhaankin voisi tosissaan pyrkiä.)
Vielä lyhyesti
energia-asiaa, josta Aalto-yliopiston Akseli Väliviita kirjoitti Idäntutkimus-lehdessä: Vaikka nesteytetyn maakaasun
kauppa Venäjältä on toistaiseksi välttynyt EU:n pakotteilta, ei
entisen kaltaiseen Euroopan ja Venäjän energiasuhteeseen ole
paluuta. Euroopan radikaalisti laskenut riippuvuus Venäjän
energiasta on vienyt Venäjältä mahdollisuuden energia-aseella
uhkailuun, minkä vuoksi hyökkäyssota on kokonaisuudessaan
heikentänyt Venäjän geopoliittista asemaa.
(Tämän
jutun otsikkokuva on Idäntutkimus-lehden kannesta.)
kari.naskinen@gmail.com