keskiviikko 25. syyskuuta 2024

Välisalo oli ehdolla Hiihtoliiton puheenjohtajaksi


Vanhoja lehtileikkeitä selatessa osui silmiin kuva
Seppo Välisalosta ja Martti Ahtisaaresta, jotka olivat seuraamassa mäkihyppääjien harjoituksia. Sattui Välisalon viimeiselle työpäivälle Lahden kaupunginjohtajana marraskuun 30. päivänä 1995 arvovieras, jonka kanssa Välisalo keskusteli myös Lahden ja Suomen olympiahankkeesta. Vaikka Välisalo ei Jämijärven tasamaakunnan poikana ollut nuorena mäki-, vaan korkeushyppymiehiä (ennätys 185 cm), niin Lahdessa hänestä tuli kova hiihtourheilun ystävä. Niin kova, että oli syksyllä 1995 ehdolla Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajaksi.


Välisalon kiinnostusta tehtävään
tiedusteli jo kesällä liiton kunniapuheenjohtaja Hannu Koskivuori, joka Innsbruckin olympiakisoissa 1964 oli antanut Veikko Kankkoselle suurmäen toisen kierroksen hypystä vain 15 pistettä, vaikka olisi horjahtamisesta huolimatta voinut antaa 17-18 pistettä, kuten muut tuomarit. Olympiavoiton Kankkonen hävisi Toralf Enganille 1,8 pisteellä. Välisalo ei ollut kieltäytynyt ehdokkuudesta, mutta valituksi tuli kuitenkin suurempi julkkis Esko Aho. Ehkä yhtenä syynä oli sekin, että liiton toimitusjohtajana jo oli lahtelainen Esa Klinga.

Myöhemmin Lahden 2001 MM-kisojen jälkeen Aho oli kusessa, vaikka puheenjohtajaksi oli hänen jälkeensä jo valittu
Paavo M. Petäjä. Myös Aho joutui selittelemään ja silittelemään dopingasiaa, koska kaikki tiesivät, että suomalaishiihtäjien ja -valmentajien määrätietoinen epärehellisyys oli alkanut jo vuosia ennen Lahden MM-hiihtoja.

Kokoomuslainen Välisalo valittiin Lahden kaupunginjohtajaksi 1980. Hänen vaikutusvaltansa aikana täällä järjestettiin MM-hiihdot 1989 ja seuraavan kerran Niko Kyynäräinen toimii kisaisäntänä Alexander Stubbille 1929. Välisalo jatkoi hiihtoniilona vielä eläkkeelläkin ja toimi konsulttina mm. Jämijärven hiihtoputkihankkeessa. Putki sinne tehtiinkin tai oikeammin tunneli, mutta viime talven se oli jo pois käytöstä, kun se oli kunnalle liian raskas taloudellinen taakka. Kai se sitä ennen toimi ainakin kilpaurheilijoiden kannalta hyvin, koska Jämin Jänteellä on viime vuosina ollut kova viestijoukkue joukkueella Ristomatti Hakola, Lauri Lepistö, Antti Ojansivu, Markus Vuorela.

Jonkin verran urheilua liittyi myös uuden kaupunginjohtajan valintaan Lahdessa. Kokoomus nimittäin ei millään meinannut ottaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Matti Katajaa omaksi ehdokkaakseen, puhuttiin mm. Peter Tallbergia mustaksi hevoseksi. Tallberg oli tuolloin mm. KOK:n urheilijakomission puheenjohtaja. Sirpa Pietikäisenkin nimi pyöri mukana, mutta lopulta Kataja valittiin sinivalkoiseksi hevoseksi.

Valituksi tuli
apulaiskaupunginjohtajana 12 vuotta toiminut Kari Salmi (SDP), vaikka demareidenkaan tie vaaliin ei ollut tasainen. Esimerkiksi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Kari Hyytiä oli jossakin vaiheessa sanonut kantanaan Salmea nokitellen, että kaupunginjohtajan virkaan voitaisiin valita myös joku ulkopuolelta viranhakijoiden. Valtuustoryhmän sisäisessä äänestyksessä 22 jäsenestä kannatti Salmea 14 valtuutettua, kun vastaehdokkaana oli Timo Ahonen.

Valtuuston paikkajako tuolloin oli: SDP 22, Kokoomus 16, SKDL 8, vihreät 6, kristilliset 4, kepu 2, SMP 1. Äänestyksen tulos: Salmi 37, Kataja 18,
Timo Pohjansalo (sit., ent. demari).

kari.naskinen@gmail.com