Montteerattu vallankumous

Kesällä 1926 oli Sergei Eisenstein kuvaamassa NKP:n keskuskomitean tilaamaa elokuvaa maanviljelyskolhoosilla. Työ jäi kuitenkin kesken, kun tuli tärkeämpi tehtävä: syksyllä 1927 tulisi kuluneeksi kymmenen vuotta vallankumouksesta ja sitä juhlistamaan piti saada myös elokuva. Tekijäksi määrättiin tietenkin Eisenstein, joka kahden suurenmoisen elokuvansa Lakon ja Panssarilaiva Potemkinin ansiosta oli noussut elokuva-alan tärkeimmäksi henkilöksi Neuvostoliitossa.

Eisenstein sai vapaat kädet ja vapaan budjetin tehdä elokuva. Komea siitä tulikin. Avustajiakin oli joukkokohtauksia varten ehkä 100 000 ihmistä. Kuvauksia tehtiin paljon Leningradissa, ja myöhemmin jotkut sanoivat, että kaupunki kärsi Eisensteinin kuvauksista enemmän kuin vallankumouksesta.

Kun elokuva Lokakuu oli jokseenkin valmis marraskuun alkupäivinä, ilmestyi leikkaushuoneeseen itse Stalin. Hänellä oli varsinaisesti yksi kysymys: näkyykö kuvissa Trotski? Eisenstein vastasi, että kolmessa kohtaa Trotski näkyy. Ne piti poistaa.

Ensiesitys oli kutsuvieraille 7.11.1927 Bolshoi-teatterissa. Se sai paljon ylistystä, mutta kritiikkiäkin tuli. Merkittävä vallankumousrunoilija Vladimir Majakovski moitti Leniniä näytellyttä Vasili Nikandrovia, joka Majakovskin mielestä esitti enemmän Leninin patsaita kuin Leniniä ihmisenä. Viikkoa aikaisemmin oli tullut ensi-iltaan Boris Barnetin ohjaama elokuva Moskova lokakuussa, jossa Nikandrov myös oli Lenininä, ja teatterissakin hän oli ollut samassa roolissa yhdennäköisyytensä ansiosta.

Leninin puoliso Nadezhda Krupskaja puolestaan moitti sitä, että Leninistä oli elokuvassa tehty kova touhottaja, jollainen Lenin ei ollut.

ISÄNMURHA

Sergei Eisensteinista on parhaillaan menossa luentosarja Helsingin yliopistossa, jossa sen järjestäjinä ovat venäjän kielen ja kirjallisuuden opintosuunta sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelma. Luennoitsijoina ovat venäläisen kulttuurin professori Tomi Huttunen ja elokuvatutkija Lauri Piispa.

Lokakuusta Huttunen otti heti esille sen alkukohtauksen, jossa hallitsijaa esittävän patsaan pää katkaistaan. Patsas ei kuitenkaan ole Nikolai II:n, vaan hänen isänsä Aleksanteri III:n.

”Kuvaako Eisenstein tällä isänmurhaa”, pohti Huttunen, mutta ei vastannut, vaan jätti kai analysoinnin opiskelijoille. Ehkä näin. Murhasiko Neuvostoliitto isänsä Venäjän?

Eisenstein kylläkin oli tuossa vaiheessa täysverinen kommunisti, joskin tilanteet myöhemmin muuttuivat. Hänen suhteensa neuvostovaltaan huipentui vallan ja itsevaltiuden analyysiin kolmiosaisessa Iivana Julmassa (1946-48), jossa Eisenstein toi hyvin selvästi esille sekä Kristuksen että Antikristuksen. Yksi Iivana Julman avainrepliikki on: ”Valtakunta ilman pelkoa on kuin hevonen ilman suitsia.”

Tästä ei tietenkään hyvää seurannut. Loistavan vastaanoton ja Stalinin palkinnon saaneen ensimmäisen osan jälkeen Iivana Julman kakkososa hyllytettiin ja keskeneräiseksi jäänyt kolmas tuhottiin kokonaan.

MONTAASI

Lokakuu on hyvä elokuva myös Eisensteinin kehittämän montaasitekniikan kannalta. Jo tsaarin patsaan turmeleminen esittää montaasin perusidean, jossa yksi kuva (otos) ei vielä riitä, vaan katsojan lopullinen tajunta syntyy ja hän saa mieleensä ”uuden kuvan”, kun otoksia rinnastetaan toisiinsa. Lokakuun alussa tämä synteesi saadaan aikaan, kun patsaan vielä ehjänä olevan pään perään tulee otos viikatteista.

Huttunen teki yhteenvedon siitä mitä Eisenstein tällaisella ”intellektuaalisella montaasillaan” tarkoitti:

- Muodostetaan epäjatkuvuus ja konflikti.
- Dynaamisesti ymmärrettävä taideteos on kuvien ”tulemisen” prosessi katsojan tunteiden ja järjen avulla.
- Elokuvan ydintä ei pidä etsiä otoksista, vaan otostenvälisistä suhteista, kuten ei historiassakaan yksilöistä, vaan luokkasuhteista jne.
- Montaasi on erottavista osista muodostuva kompositioperiaate, joka perustuu tekijän fragmentaation ja katsojan integraation vuorottelulle.

Huttunen vertasi montaasia myös ideogrammiin, jossa kaksi kuvaa rinnakkain tarkoittavat jotain muuta kuin ne erikseen.

”Montteerattu vallankumous”, sanoi Piispa Eisensteinin Lokakuusta.

Eisenstein ei varsinaisesti ollut montaasin keksijä, vaan koko käsitteen isänä pidetään samanikäistä elokuvaohjaajaa ja teoreetikkoa Lev Kuleshovia, joka oli tehnyt ensimmäiset elokuvansa jo viisi vuotta ennen Eisensteinia. Montaasin kuitenkin jalosti ja teki elokuvapiireissä tunnetuksi nimenomaan Eisenstein suurilla elokuvillaan.

AISENSTEIN

Mielenkiintoinen tieto Huttusen luennolla oli, että Sergei Eisensteinin isän Mihailin sukunimi oli alunperin kirjoitettu A-kirjaimella: Михаил Айзенштейн.

Mihail Eisensteinin suku oli kotoisin Saksasta, mutta Mihail oli syntynyt Pietarissa 1867. Hän teki elämäntyönsä pääasiassa Riiassa arkkitehtinä ja insinöörinä. Hänen suunnittelemiaan taloja on Riiassa edelleen useita.

Vuonna 1915 hänet nimitettiin Nikolai II:n hovin rakennustaiteelliseksi neuvonantajaksi. Vuoden 1917 alussa Mihail Eisenstein anoi itselleen perinnöllistä aatelisarvoa, jonka ehtikin saada ennen vallankumousten alkamista.

Käytännössä aatelisarvo tarkoitti sitä, että Mihail Eisensteinia piti puhutella ”Teidän ylhäisyydekseen”. Koska aatelisarvo oli perinnöllinen, se koski myös hänen poikaansa, mutta Stalin ei varmaankaan aatelispuhuttelua noteerannut.

kari.naskinen@gmail.com