Demarien,
kommunistien ja vihreiden hallitusohjelman ykkösasia on maapallon
ilmaston parantaminen. Koska Kiina ja Intia eivät siihen pysty, on
meidän hoidettava asia kuntoon.
Kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta mitataan suureella, josta käytetään vaikeaa termiä hiilidioksidiekvivalentti. Se on ilmastotieteessä sellainen suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kg) siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu tietyillä kertoimilla vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Maailmanpankin tilaston mukaan kymmenen suurinta kasvihuonekaasujen tuottajaa ovat hiilidioksidiekvivalenttikilotonneissa laskien:
Kiina 12 500 000
USA 6 400 000
EU-alue 4 800 000
Intia 3 200 000
Brasilia 3 000 000
Venäjä 2 900 000
Japani 1 500 000
Kanada 1 100 000
Kongo 850 000
Indonesia 800 000
Suomen lukema on 56, mikä tarkoittaa, että Suomen osuus maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 0,1 prosenttia.
Tuosta promillesta on Suomessa liikenteessä olevien henkilöautojen päästöjen osuus 9 prosenttia – menee jo niin pieneksi luvuksi, ettei sitä tähän kannata edes panna.
Liikenneministeri Sanna Marin on hallituksen puolesta sanonut, että yhä useamman ihmisen on valittava yksityisautoilun sijaan joukkoliikenneväline. Kun en toistaiseksi ole tätä vaihdosta tehnyt, aiheutin eilen Helsingissä käydessäni maapallon ilmastoon 30 kilon pakokaasupäästöt. Jos olisin tehnyt reissun linja-autolla, jossa olisi matkustanut 30-40 muuta ihmistä, olisin laskennallisesti aiheuttanut 12 kilon päästöt. Jos omassa autossani olisi ollut toinenkin henkilö, olisivat henkilökohtaiset päästöni olleet vain 15 kiloa. Jos taas linja-autossa olisi ollut vain 20 matkustajaa, olisi heidän päästönsä per nuppi olleet samaa luokkaa kuin minulla henkilöautossa. Kaupunkiliikenteessä linja-autot näyttävät usein ajavan paljon pienemmilläkin matkustajamäärillä.
Harvaan asutussa maassa ei eletä todellisuudessa, jos tavoitteena pidetään yksityisautoilun oleellista vähentämistä eli rajoittamista tietullien ja muiden käyttömaksujen korottamisen avulla.
Sähköautot kuitenkin sallittaisiin. Olisikin kova juttu, että suomalaiset siirtyisivät sähköautoihin, kun nyt liikenteessä olevien henkilöautojen keskimääräinen arvo on jossain 4000 euron paikkeilla. Tuntuu äkkipäätään pieneltä summalta, mutta ei se sitä ole, kun otetaan huomioon, että autokannan keski-ikä on noin 12 vuotta. Eli mistä rahat vaihtoautokauppaan sähköautojen hankkimiseksi?
Yhdistetty poltto- ja sähkömoottoriauto on jo selvästi fiksumpi ratkaisu. Näitä hybridiautoja varten ei tarvita erillisiä latauspaikkoja, eikä niiden ajomatka keskeydy virran katkeamiseen. Nature Research -tiedelehdessä oli kaksi vuotta sitten tutkimustulos, jonka mukaan hybridiautojen kokonaispäästöt ovat pienemmät kuin täyssähköauton. Tämä johtuu siitä, että sähköautojen akkujen valmistaminen aiheuttaa valtavasti päästöjä. Täyssähköauton elinkaari on tässä suhteessa niin erikoinen, että se on aiheuttanut kaupasta uutena ulos ajettaessa päästöjä yhtä paljon kuin tavallinen bensa-auto 100 000 km:n ajon jälkeen.
Koska muualla maailmassa kuitenkin ollaan meitä huonompia ihmisiä, laatii Suomen hallitus myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelma, joka tähtää kulutetun ruuan ”ilmastojalanjäljen” pienentämiseen. Tulee mieleen ”ilmakitaran” soittaminen, jossa soitetaan ilman kitaraa. Maksalaatikkoa ilman maksaa.
kari.naskinen@gmail.com
Kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta mitataan suureella, josta käytetään vaikeaa termiä hiilidioksidiekvivalentti. Se on ilmastotieteessä sellainen suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kg) siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu tietyillä kertoimilla vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Maailmanpankin tilaston mukaan kymmenen suurinta kasvihuonekaasujen tuottajaa ovat hiilidioksidiekvivalenttikilotonneissa laskien:
Kiina 12 500 000
USA 6 400 000
EU-alue 4 800 000
Intia 3 200 000
Brasilia 3 000 000
Venäjä 2 900 000
Japani 1 500 000
Kanada 1 100 000
Kongo 850 000
Indonesia 800 000
Suomen lukema on 56, mikä tarkoittaa, että Suomen osuus maapallon kasvihuonekaasupäästöistä on 0,1 prosenttia.
Tuosta promillesta on Suomessa liikenteessä olevien henkilöautojen päästöjen osuus 9 prosenttia – menee jo niin pieneksi luvuksi, ettei sitä tähän kannata edes panna.
Liikenneministeri Sanna Marin on hallituksen puolesta sanonut, että yhä useamman ihmisen on valittava yksityisautoilun sijaan joukkoliikenneväline. Kun en toistaiseksi ole tätä vaihdosta tehnyt, aiheutin eilen Helsingissä käydessäni maapallon ilmastoon 30 kilon pakokaasupäästöt. Jos olisin tehnyt reissun linja-autolla, jossa olisi matkustanut 30-40 muuta ihmistä, olisin laskennallisesti aiheuttanut 12 kilon päästöt. Jos omassa autossani olisi ollut toinenkin henkilö, olisivat henkilökohtaiset päästöni olleet vain 15 kiloa. Jos taas linja-autossa olisi ollut vain 20 matkustajaa, olisi heidän päästönsä per nuppi olleet samaa luokkaa kuin minulla henkilöautossa. Kaupunkiliikenteessä linja-autot näyttävät usein ajavan paljon pienemmilläkin matkustajamäärillä.
Harvaan asutussa maassa ei eletä todellisuudessa, jos tavoitteena pidetään yksityisautoilun oleellista vähentämistä eli rajoittamista tietullien ja muiden käyttömaksujen korottamisen avulla.
Sähköautot kuitenkin sallittaisiin. Olisikin kova juttu, että suomalaiset siirtyisivät sähköautoihin, kun nyt liikenteessä olevien henkilöautojen keskimääräinen arvo on jossain 4000 euron paikkeilla. Tuntuu äkkipäätään pieneltä summalta, mutta ei se sitä ole, kun otetaan huomioon, että autokannan keski-ikä on noin 12 vuotta. Eli mistä rahat vaihtoautokauppaan sähköautojen hankkimiseksi?
Yhdistetty poltto- ja sähkömoottoriauto on jo selvästi fiksumpi ratkaisu. Näitä hybridiautoja varten ei tarvita erillisiä latauspaikkoja, eikä niiden ajomatka keskeydy virran katkeamiseen. Nature Research -tiedelehdessä oli kaksi vuotta sitten tutkimustulos, jonka mukaan hybridiautojen kokonaispäästöt ovat pienemmät kuin täyssähköauton. Tämä johtuu siitä, että sähköautojen akkujen valmistaminen aiheuttaa valtavasti päästöjä. Täyssähköauton elinkaari on tässä suhteessa niin erikoinen, että se on aiheuttanut kaupasta uutena ulos ajettaessa päästöjä yhtä paljon kuin tavallinen bensa-auto 100 000 km:n ajon jälkeen.
Koska muualla maailmassa kuitenkin ollaan meitä huonompia ihmisiä, laatii Suomen hallitus myös kansallinen ilmastoruoka-ohjelma, joka tähtää kulutetun ruuan ”ilmastojalanjäljen” pienentämiseen. Tulee mieleen ”ilmakitaran” soittaminen, jossa soitetaan ilman kitaraa. Maksalaatikkoa ilman maksaa.
kari.naskinen@gmail.com