Elokuvassa ollaan vuodessa 1864, jolloin Yhdysvaltain sisällissota oli käynnissä. Tapahtumat on sijoitettu tyttöjen sisäoppilaitokseen. Tykkien kumu kuuluu välillä vaimeana, mutta koulu ei ole taistelualueella. Koulussa on seitsemän naista: johtajatar, opettajatar ja viisi 14-17-vuotiasta oppilasta. Koulu sijaitsee vertauskuvallisesti hyvin Virginian osavaltiossa (virgin = neitsyt).
Sitten näiden impien elämä menee raiteiltaan, kun yksi tytöistä kohtaa sienireissullaan metsässä haavoittuneen sotilaan. Korpraali John McBurney kuuluu Pohjoisvaltioiden unioniin, mutta Virginia on Etelävaltioiden aluetta. Naiset ottavat miehen hoiviinsa, eivätkä puhua pukahda Etelävaltioiden miehille, joita koulullakin käy.
Korpraali makaa sängyssä jalkansa paranemista odotellen, eivätkä naiset ole pysyä nahoissaan. Hormonit hyrräävät, ja kun jalka alkaa olla paremmassa kunnossa, korpraaliakin rupeaa panettamaan.
Koulun johtaja yrittää jotenkin pitää tunteensa aisoissa, mutta hänenkin sisällään myllää. Pienimmät tyttöoppilaat eivät tietenkään kiihotu seksuaalisesti miehestä, mutta heidänkin käytöksensä muuttuu, koska vierasta pitää joka tapauksessa miellyttää.
Asetelma ei ole sotalinjojen mukaisesti pohjoinen - etelä, vaan mies - nainen. Kun Sofia Coppola sai parhaan ohjaajan palkinnon Cannesissa 2017, hän sanoi, että elokuvassa ”on olennaista miehen ja naisen välinen valtataistelu”. Mielenkiintoista onkin, että feministiohjaajan elokuvassa naiset ovat niin lääpällään miehen ympärillä, että oikein naurattaa.
On Lumotut myös jännityselokuva, koska mies/naiset-valtataistelu odottaa jonkinlaista ratkaisua, ja kysymys on koko ajan myös sotatilasta Virginiassa. Elokuva perustuu Thomas Cullinanin samannimiseen romaaniin (The Beguiled, 1966), josta Don Siegel ohjasi miesnäkökulmaisen elokuvan 1971. Suomessa sen elokuvan nimi oli Korpraali McB ja päärooleissa olivat Clint Eastwood, Geraldine Page ja Elizabeth Hartman.
Uudessa elokuvassa korpraalina on Colin Farrell, ja edelleen on jännää, että feministiohjaaja ei syyllistä tätä Kyöpelinvuorelle eksynyttä miestä. Ilmeisesti Sofia Coppola yrittää panna vauhtia nykypäivän naisiin, että pitäisivät housut kintuissaan, vaikka kuinka himottaisi.
Koulun johtajatar on Nicole Kidman ja heikkoluonteisempaa opettajaa esittää Kirsten Dunst, molemmat hienoja näyttelijäsuorituksia. Myös oppilaat on tyypitetty mainiosti.
Mahtavaa jälkeä on kameroillaan tehnyt Philippe Le Sourd. En tunne Virginian luontoa, mutta elokuvassa sekin on kuin lumottu. Tuuheat metsät, kaareutuvien puiden alla olevat polut, värit kuin kuumaa etelää hehkuen. Tähän sitten tykkien hiljainen jyly jostakin. Tunnelma on painostava. Kun tähän tunnelmaan lisätään vihollisjoukkojen sotilas, niin ei ihme, että normaali elämänmeno häiriintyy.
kari.naskinen@gmail.com