Viipurin pienoismalli Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa on hieno. Sen laajuus on 24 neliömetriä, mittakaava on 1:500 (1 cm = 5 m). Viipurissa syntyneille ja nykyisille Viipurin-kävijöille se antaa paljon. Se on kuin kellonajalleen tarkka hetki Viipurista 2.9.1939 klo 10.30, sillä juuri puoli yhdentoista aikaan kaupungista otettiin sarja ilmakuvia, jotka yli 40 vuotta myöhemmin olivat apuna, kun lahtelaistunut Viipuri-ekspertti Juha Lankinen piirsi kuvia pienoismallin tehneelle, Lasse Anderssonin perustamalle Lahti-Malli Ky:lle.
Arkkitehti Juha Lankinen oli syntynyt 1937 Viipurissa, jossa hänen isällään Jalmari Lankisella oli oma arkkitehtitoimisto. Viipurissa on vielä tänä päivänäkin yli 20 sellaista rakennusta, jotka Jalmari Lankinen oli suunnitellut 1920-30-luvuilla.
Sotien jälkeen Lankiset tulivat Lahteen. Viipurin pienoismalli myös toteutettiin Lahdessa, jossa Lahti-Malli toimi Sopenkorven teollisuusalueella.
Pienoismallin rajoina ovat vesistöt sekä Siikaniemen linnoitusvyöhyke lännessä ja Patterinmäki idässä. Pienoismalli on tarkkaa työtä, kaduilla näkyy myös ihmisiä, autoja, raitiovaunuja, torikauppiaiden myyntikojuja ym. Rakennustyömaatkin ovat niin kuin ne silloin olivat, esimerkiksi Vakuutusyhtiö Karjalan rakenteilla olevan ”pilvenpiirtäjän” ympärillä ovat rakennustellingit, kuten ne syksyllä 1939 olivat. Sota keskeytti rakentamisen, mutta työt jatkuivat kesällä 1942.
Pienoismalli käsittää noin 4000 rakennusta. Pienoismallin rakennuskannassa kuvastuu kaupungin vuosisatainen historia keskiajalta lähtien. Täydennystä saa kahdesta vanhasta videoelokuvasta, joita museossa voi katsoa. Vinkiksi pienois-Viipuria katsomaan meneville, että kiikareista on apua, kun laajaa pienoismallia tarkastelee.
Juha Lankiselle olivat suureksi avuksi ne 3000 valokuvaa, jotka hänen isänsä oli kaupungista ottanut ja saanut mukaansa Lahteen. Muutama tahallinen virhekin pienoismalliin kuitenkin sisältyy. Lauantai 2.9.1939 ei ollut liputuspäivä, mutta pienoismallissa liput liehuvat julkisissa rakennuksissa, ja tällä Lankinen ja halusi korostaa sitä, että Viipuri oli tuolloin suomalainen kaupunki. Saimaan kanavaliikenteen takia ovat maantie- ja rautatiesillat pienoismallissa avattuina hieman liian aikaisin, sillä todellisuudessa ne avattiin vain kerran tunnissa klo 10.45. - 11.00.
Pienoismallin suunnittelun aikana Lankinen kävi Viipurissa kymmeniä kertoja kameran kanssa. Tuhoutuneiden rakennusten värit hän määritteli vanhojen värikuvien ja entisten asukkaiden antamien tietojen pohjalta. Pienoismallin rakennusmateriaaleina ovat pahvi, metalli, muovi ja esikäsitelty jäkälä.
Pienoismalli toteutettiin 1985-96 Wiipuri-museon säätiön keräämin, lahjoituksina saaduin varoin. Mallin ensimmäinen osa julkistettiin kesällä 1985 professori Otto I. Meurmanin toimesta. Hän toimi Viipurin kaupungin asemaakaava-arkkitehtina 1918-37.
Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran (per. 1845) toimitteisiin nro 2 (1977) Meurman laati historiallisen katsauksen, jonka aloitti näin: ”Suomen Viipuri, maamme toiseksi suurin kaupunki, ennen kuin 50-kertaisesti ylivoimainen vihollinen sen meiltä v. 1940 riisti, oli luonteeltaan omapiirteinen. Sen henki nojautui erittäin selvästi historiaan, mikä näkyi sen aineeseen kiteytyneenä hahmonakin, sen kaduissa ja rakennuksissa. Idän rajalla, lännen etuvartiona se oli saanut kestää kovempia kolhuja kuin mikään muu kaupungeistamme. Osittain sen takia ja toimeliaan kauppaelämänsä ansiosta oli sinne kotiutunut neljä kansallisuutta, mitkä sulautuivat yhdeksi viipurilaisuudeksi ja antoivat leimansa kaupungin olemukselle. Se on antanut omat piirteensä myös kaupungin arkkitehtuurille.”
kari.naskinen@gmail.com