Yrjö Paakista ei paljon kirjoitettua tietoa ole, mutta Urheilumme kasvot -hakuluettelossa hänet
mainitaan Helsingin Jyryn jäsenien joukossa numerolla 4095. Yrjö Paakki oli syntynyt
24.2.1907, oli ammatiltaan puuseppä ja liittynyt seuraan tammikuussa 1926.
Samana vuonna hän aloitti kilpailemisen ja voitti heti TUL:n mestaruuden
kevyessä kärpässarjassa.
Hän nyrkkeili kolmesti myös kansainvälisissä turnauksissa.
Tammikuussa 1927 hän voitti Oslossa pisteillä joukkueottelussa norjalaisia
vastaan, marraskuussa 1927 Moskovassa Paakki otti puhtaan voiton, kun Suomen
joukkue voitti Neuvostoliiton joukkueen pistein 5-3.
Kolmas ukomaanreissu oli kohtalokas. Elokuussa 1928 Jyryn
joukkue osallistui Moskovan Spartakiadeihin, joissa sarjansa voittivat Paakki
ja Gunnar Bärlund. Jonkin ajan
kuluttua kaikki mukana olleet viisi Jyryn nyrkkeilijää erotettiin TUL:stä. TUL
oli vahvasti sosiaalidemokraattien hallinnassa, joten jyryläisten kaveeraaminen
kommunistien kisoissa katsottiin isoksi virheeksi.
Bärlund siirtyi porvariliiton puolelle ja liittyi
Kronohagens IF:ään. Paakki liittyi Helsingin Visaan. Karjalan Sanomien jutussa
kerrotaan Paakin loikkaamisesta Neuvostoliittoon:
Arkistosta löytyi vain poliisin lomakkeita ja kuulustelujen pöytäkirjoja. Suomen merirajavartiosto pidätti 7.8.1932 Kotkan tienoilla Somerin lähellä moottoriveneen, joka oli menossa salaa Neuvostoliittoon. Matkustajia oli 28 ja Paakki oli yksi heistä. Paakki sanoi kuulustelussa lähteneensä Venäjälle etsimään parempaa osaa. Uudesta aatesuunnasta kiinnostuneet rajaloikkarit onnistuivat kuitenkin pääsemään Venäjälle. Karjalan turvallisuusministeriön arkistossa säilyneissä rikosasiapapereissa lukee, että 23.8.1932 Paakki tuli salaa Suomesta Neuvostoliittoon ja kaksi kuukautta työskenteli kirvesmiehenä Muurmannin radalla Pellan asemalla. Sen jälkeen hän muutti sovhoosiin, jossa vielä kaksi vuotta työskenteli kirvesmiehenä. Vuonna 1934 Paakki saapui Petroskoihin, jossa hakeutui puusepäksi Karelstroi-yhtiöön. Paakki asui Vapaudenaukiolla (nyk. Kirovinaukio) talossa 10 B asunto 1. Suomessa asuivat hänen äitinsä, sisarensa Esteri sekä veljensä Armas, Eemeli ja Paavo.
Arkistosta löytyi vain poliisin lomakkeita ja kuulustelujen pöytäkirjoja. Suomen merirajavartiosto pidätti 7.8.1932 Kotkan tienoilla Somerin lähellä moottoriveneen, joka oli menossa salaa Neuvostoliittoon. Matkustajia oli 28 ja Paakki oli yksi heistä. Paakki sanoi kuulustelussa lähteneensä Venäjälle etsimään parempaa osaa. Uudesta aatesuunnasta kiinnostuneet rajaloikkarit onnistuivat kuitenkin pääsemään Venäjälle. Karjalan turvallisuusministeriön arkistossa säilyneissä rikosasiapapereissa lukee, että 23.8.1932 Paakki tuli salaa Suomesta Neuvostoliittoon ja kaksi kuukautta työskenteli kirvesmiehenä Muurmannin radalla Pellan asemalla. Sen jälkeen hän muutti sovhoosiin, jossa vielä kaksi vuotta työskenteli kirvesmiehenä. Vuonna 1934 Paakki saapui Petroskoihin, jossa hakeutui puusepäksi Karelstroi-yhtiöön. Paakki asui Vapaudenaukiolla (nyk. Kirovinaukio) talossa 10 B asunto 1. Suomessa asuivat hänen äitinsä, sisarensa Esteri sekä veljensä Armas, Eemeli ja Paavo.
Lokakuussa 1936 Paakki perusti ensimmäisen nyrkkeilykoulun
Petroskoihin ja ryhtyi lisäksi valmentajaksi Karjalan kansankomissaarien
neuvoston urheilukomiteaan. Kouluun tuli innolla poikia, jarjoituksia pidettiin
Spartak-stadionin (nyk. Junost-stadion) päärakennuksessa. Uunilämmitteiseen
saliin oli rakennettu kehä ja omatekoinen suihku ja ripustettu yksinkertaisimmat
harjoitteluvälineet.
Paakki puhui huonosti venäjää. Hän näytti itse kaikki
liikkeet ja iskut ja nimitti niitä englanniksi. Halukkaita nyrkkeillä oli
riittävästi. Oskari Rundelin, Pauli Wasteen ja Vilho Liukkonen asuivat Kontupohjassa. Nuori Pjotr Jatserov hiihti talvella Solomannista Äänisenlahden jäätä
pitkin harjoituksiin. Nyrkkeilykerhon ydin koostui suomalaisista urheilijoista,
joita oli muuttanut Neuvosto-Venäjälle myös Ruotsista, Yhdysvalloista ja
Kanadasta. Nuoren valmentajan innokkuus ja kasvattien ahkeruus tuottivat
tuloksia hyvin pian. Vuonna 1935 joukkue jo menestyi Moskovassa
ammattiliittojen keskusneuvoston kilpailuissa. Karjalan nyrkkeilyn historiassa
ensimmäinen Neuvostoliiton urheilumestari Pjotr Jatserov oli nuorin heidän
joukossaan.
Karjalan nyrkkeilijöistä ruvettiin puhumaan Moskovassa. Kuuluisa raskassarjalainen Nikolai Koroljov saapui tarkastusmatkalle Petroskoihin. Hän tarkkaili jokaista ja nyrkkeili muutaman ottelun Paakin kanssa.
Stas Šutin lopettaa juttunsa Karjalan Sanomissa: ”Viimeisen kerran joukkue kilpaili täydessä kokoonpanossaan Donin Rostovissa 1937, mutta sitten tuli loppu. Paakki, Rundelin, Wasteen, Liukkonen ja Leo Kemppi pidätettiin kansanvihollisina. Vangitsemishetkellä Paakki oli valmentamassa poikia Kansantaide-talolla. Kaikki vangitut tuomittiin heti ammuttaviksi 58. pykälän nojalla. Tuomio pantiin täytäntöön viipymättä. Heidän hautauspaikoistaan ei ole tietoa. Yrjö Paakki ehti tehdä työtä Neuvostoliiton hyväksi vain yhden stalinilaisen viisivuotiskauden. Hän sai kuitenkin nimensä Karjalan urheilun historiaan.”
kari.naskinen@gmail.com
Karjalan nyrkkeilijöistä ruvettiin puhumaan Moskovassa. Kuuluisa raskassarjalainen Nikolai Koroljov saapui tarkastusmatkalle Petroskoihin. Hän tarkkaili jokaista ja nyrkkeili muutaman ottelun Paakin kanssa.
Stas Šutin lopettaa juttunsa Karjalan Sanomissa: ”Viimeisen kerran joukkue kilpaili täydessä kokoonpanossaan Donin Rostovissa 1937, mutta sitten tuli loppu. Paakki, Rundelin, Wasteen, Liukkonen ja Leo Kemppi pidätettiin kansanvihollisina. Vangitsemishetkellä Paakki oli valmentamassa poikia Kansantaide-talolla. Kaikki vangitut tuomittiin heti ammuttaviksi 58. pykälän nojalla. Tuomio pantiin täytäntöön viipymättä. Heidän hautauspaikoistaan ei ole tietoa. Yrjö Paakki ehti tehdä työtä Neuvostoliiton hyväksi vain yhden stalinilaisen viisivuotiskauden. Hän sai kuitenkin nimensä Karjalan urheilun historiaan.”
kari.naskinen@gmail.com