Pelastusarmeija lopetti ruokapankkinsa Lahdessa. Tarvetta kuitenkin olisi, koska verovaroin toimiva julkinen hallinto on ulkoistanut köyhät leipäjonoihin.Television MOT-ohjelmassa eilen kerrottiin kuinka 1980-luvulla Suomessa oli suhteellisesti laskien vähiten köyhiä maail-massa, ja maailman pienimmät tuloerot. Oli saatu valmiiksi sotien jälkeen rakennettu pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointi-yhteiskunta, jonka idea oli suojata kansalaisia syrjäytymiseltä. Nyt liian pieniksi käyneet sosiaalituet ovat jääneet kirkon ja Pelastusarmeijan paikkailtaviksi.
Ohjelmantekijät olivat pyytäneet Kelan tutkimusosastoa laskemaan, paljonko maksaisi, jos perusturvaa nostettaisiin niin, että käteen jäävä tulo sen varassa oleville olisi 600 euroa kuukaudessa. Kelan laskelman mukaan julkiselle vallalle koituva nettokustannus olisi noin 400 miljoonaa euroa. Tätä summaa voi verrata siihen, mistä nyt on sovittu yritysten hyödyksi: hallituksen ja etujärjestöjen ja sopima työnantajien Kela-maksun poistaminen maksaa vuodessa 800 miljoonaa euroa; tämä summa on pois valtion tuloista.
Näin tämä hyvinvointivaltion romuttaminen etenee. Politiikkaa tehdään hyväosaisten ehdoilla. Kuten yksi paremmassa asemassa oleva tv-ohjelmassa sanoi: "Valtaosa väestöstä on toimeentuloltaan oleellisesti paremmassa tilanteessa kuin mitä oli 5 tai 10 vuotta sitten ja poliittiset ratkaisut ovat tukenee tätä. Se on tietysti kaikille meille hyväosaisille ollut mukavaa.”
Milloinkahan ne huono-osaiset reagoivat? Milloin nähdään jotakin muutakin kuin vakavia ihmisiä leipäjonoissa?
Teatteri Takomossa Helsingissä pyörii parhaillaan näytelmä Leipäjonoballadi. Taide on maailmansivu osannut ennustaa tulevaisuutta, ja tässä Emilia Pöyhösen kirjoittamassa näytelmässä leipäjonon ihmiset ovat jo aggressiivisia.
Viime aikoina on eri puolilla Eurooppaa ollut koviakin mielen-osoituksia. Maittensa hallituksia vastaan on noustu barrikadeille Islannissa, Kreikassa, Latviassa, Ranskassa ja Venäjällä. Sveitsissä mellakkapoliisi hajotti vesitykeillä ja kyynelkaasulla Davosin talousfoorumille ärhennelleet mielenosoittajat. Kiinassa puolestaan pelätään kevättä, jolloin yliopistoista valmistuu seitsemän miljoonaa kiinalaista työttömyteen.
Suomessa köyhyys ja tuloerot ovat edellistä lamaa seuranneen nousukauden aikana kasvaneet selvästi. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pienituloisia kotitalouksia oli vuonna 2007 yli 700 000. Edellisvuoden lopussa tämä määrä oli ollut 653 000. Vuoteen 1995 verrattuna on näiden köyhien osuus lähes kaksinkertaistunut.
Pienituloisuuden raja oli vuonna 2007 yhden hengen taloudessa 1100 euroa kuukaudessa.
Tulonjaon epätasaisuutta verrataan indeksillä. Mitä suuremman arvon se saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Jos kaikkien ihmisten tulot olisivat täsmälleen yhtä suuret, indeksiluku olisi nolla. Vuonna 1997 indeksi oli 24, mutta vuonna 2007 se oli noussut 30:een.
kari.naskinen@gmail.com