Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa (17.12.2021) mainitaan talouskasvua selittäväksi tärkeäksi tekijäksi panostus koulutukseen. Tämä on hyvin ymmärrettävä asia, mutta erittäin merkittäväksi tekijäksi tässä uudenlaisessa ennustemallissa otetaan myös yhteiskunnan sosiaaliset ominaisuudet. Talouskasvua edistää myös ihmisten onnellisuus, mihin taas vaikuttaa sosiaalinen luottamus. SP:n ennusteessa tätä ei sanota, mutta tutkimusten mukaan ihmiset, joiden luottamus toisiin ihmisiin – myös tuntemattomiin – on korkeaa, ovat keskimääräistä onnellisempia, optimistisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja heidän yhteiskunnalliset asenteensa ovat myönteisempiä kuin niiden kansalaisten, joiden luottamus on alhaista. Korkea luottamus voidaan tutkimusten mukaan liittää myös parempaan terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin.
Tällainen hyvän kierre vaikuttaa automaattisesti talouskasvuun ja toimivaan demokratiaankin. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosentti Jouko Kajanoja (Vas) kirjoittaa tämän vuoden neljännessä Kanava-lehdessä, että SP:n ennuste on merkittävä uusi avaus talousennusteiden maailmassa. Kajanoja on valtiotieteiden tohtori ja ekonomi, jolla on läheinen yhteys Suomen Pankkiinkin, jonka johtokunnan neuvonantajana toimii hänen poikansa Lauri Kajanoja.
Talousennusteisiin on siis tullut mukaan sellainen elementti, että myös yhteisön inhimilliset ominaisuudet selittävät talouden menestystä. Kajanoja kirjoittaa, ettei tämä taloustieteellisessä tutkimuksessa ole sinänsä uusi asia, mutta SP:n ennusteessa on. Yhteisön sosiaaliset taidot ja luovuus ovat tietenkin vaikeasti euroilla mitattavia, mutta yksi mittari on kuitenkin koulutustaso ja koulutukseen käytettävä raha. Suomen talouskasvua selittää myös koulutustaso, joten siitä on pidettävä kiinni, vaikka korona ja energian kallistuminen kuinka rokottaisi valtion taloutta.
Suomen Pankin uuden ennustemallin sisään on sisällytetty työvoiman keskimääräinen koulutustaso ja uutta on myös, että sitä ei mitata kouluttautumisen määränä, vaan siihen suunnattuina panostuksina. Siten myös koulutuksen laatu otetaan huomioon.
Kajanoja kirjoittaa, että Suomen Pankin uudenlaisessa mallissa talouskasvua selitetään koulutuksen lisäksi myös perinteiseen tapaan tehdyn työn ja kiinteän pääoman määrällä. Nykyisin kiinteään pääomaan luetaan koneiden ja laitteiden lisäksi aineettomat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, jolla on läheinen yhteys inhimilliseen pääomaan.
”Mallikehikkoa pohjustavan analyysin mukaan koulutustason kasvu selittää hyvin Suomen talouskasvua. Ennustelaskelmien tärkeä politiikkajohtopäätös on, että lisäpanostus koulutukseen parantaa selvästi pitkän aikavälin talouskasvua. Tulos on merkittävä uusi avaus”, kirjoittaa Kajanoja.
Tuttu
aihe Kajanojalle, joka oli jo 20 vuotta sitten mukana Valtion
taloudellisen
tutkimuskeskuksen, Kelan, Stakesin ja Työterveyslaitoksen hankkeessa
koskien sosiaalisen pääoman lisäämistä
talous- ja sosiaalitieteilijöiden
keskinäiseen
keskusteluun.
Jo tuolloin todettiin hyvän
sosiaalisen pääoman nopeuttavan esimerkiksi markkinamahdollisuuksia
koskevan tiedon leviämistä, uuden teknologian käyttöönottoa ja
työvoiman osaamista. Näitä sosiaalisen pääoman toimintoja
voidaan kutsua informaation kulkua helpottavaksi kommunikatiiviseksi
mekanismiksi. Maailman onnellisin kansa
voi tulla vielä onnellisemmaksi ja vauraammaksi näihin asioihin
lisää keskittymällä.
Suomen Pankki: "Sitä mukaa kun työikäisten koulutustaso on jatkuvasti kohentunut,
Suomen talouskasvua on pitänyt käynnissä varsinkin inhimillisen pääoman
karttuminen. Inhimillisen pääoman merkitys on korostunut varsinkin
1990-luvun lamavuosien jälkeen, kun investoinnit kiinteään pääomaan ovat
jääneet vähäisiksi. Inhimillisen pääoman määrä uhkaa kuitenkin
pienentyä 2040-luvulla, jos nykyisiä väestökehityksen ja koulutuksen
laskevia trendejä ei saada käännetyksi; työmarkkinoille saapuvat nuoret
ikäluokat pienenevät jatkuvasti, minkä lisäksi 1980-luvun alussa
syntyneet ikäluokat ovat ainakin toistaiseksi jääneet Suomen kaikkien
aikojen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Inhimillisen pääoman
rapautumista on mahdollista hidastaa lisäpanostuksilla koulutukseen sekä
kasvattamalla kannustimia kouluttautumiseen, työntekoon ja syntyvyyden
kasvuun. Lisäksi olisi mahdollista lisätä koulutettua työperäistä
maahanmuuttoa, mikä näkyisi inhimillisen pääoman määrässä nopeammin kuin
puhtaasti kotoperäiset politiikkatoimet."
kari.naskinen@gmail.com