Assange on pitkään ollut Belmarshin
vankilassa Lontoossa. USA vaatii Englantia luovuttamaan hänet
Yhdysvaltoihin tuomittavaksi. Jos luovutus tapahtuisi, joutuisi
Assange Virginian osavaltiossa sijaitsevaan tuomioistuimeen ja
elinkautinen olisi selvä juttu.
Jo
nyt Assange on
murhamiehiäkin vaikeammassa asemassa Belmarshissa. Saksalainen
toimittaja-kirjailija Günter Wallraf sanoo
Assangen kohtelua psykologisen kidutuksen tietoiseksi muodoksi:
”Tavalliset vangit, mukaan lukien murhasta kuolemaan tuomitut,
saavat ottaa vastaan lapsiaan ja sukulaisiaan. He saavat käydä
luottamusellisia keskusteluja asianajajiensa kanssa. Assangelta
kielletään kaikki tämä.” (Kulttuurivihkot 2/2021)
Julian
Assangen rikos on Wikileaks-nettisivun perustaminen. Sen kautta vuoti
tietoja julkisuuteen myös Chalsea Manning, joka sai 35 vuoden
vankeustuomion. Barack Obama lievensi
tuomiota ja Manning pääsi vapaaksi, mutta joutui uudestaan
vankilaan kieltäydyttyä todistamaan Wikileaksia koskevassa
asiassa.
Assangen, Manningin ja Wikileaksin rikos oli
paljastaa USA:n
helikopterilentäjien törkeys Bagdadissa 2007. Tällaista hupia
lentäjät pitivät:
”Hän on haavoittunut - - - minä
ammun.” Sitten kuuluu naurua. Minibussi ajaa paikalle pelastamaan
haavoittuneita. Kuljettajalla on kaksi lasta mukanaan. Toinen
lentäjistä sanoo: ”Saat syyttää itseäsi, jos otat lapsia
mukaan taistelutantereella.” Sitten he ampuvat, isä ja
haavoittuneet kuolevat, lapset haavoittuvat vakavasti.
Tästäkään
sotarikoksesta ei ketään tuomittu, sen sijaan näiden tekojen
paljastajista tehtiin rikollisia.
Assange,
Manning ja
Snowden ansaitsisivat Nobelin rauhanpalkinnot. Sellaisen sai 1935
saksalaisen Die Weltbühne -kulttuurilehden
päätoimittaja Carl von Ossietzky,
joka muutama vuosi ennen
natsien valtaannousua julkaisi jutun
Saksan ilmavoimien
salaisesta varustelusta. Versaillesin rauhansopimuksessa Saksalta oli
tällainen uuteen sotaan varustautuminen kielletty, mutta mitäpä
siitä, von Ossietzky tuomittiin vankilaan valtiopetoksesta.
”Me emme voi luottaa maailman omaantuntoon niin kauan kuin meidän oma omatuntomme nukkuu”, kirjoitti von Ossietzky.
kari.naskinen@gmail.com