London Film Productions on unkarilaissyntyisen Alexander Kordan 1932 perustama elokuvayhtiö. Seuraavana vuonna Korda itse ohjasi elokuvan Henrik VIII:n yksityiselämä ja siitä tuli suurmenestys. Koska alaa hallitsi tuolloin Hollywood, päätti Kordakin viedä elokuvansa ensi-illan New Yorkiin, jossa se teki heti ensimmäisellä viikollaan lokakuussa 1933 kassaennätyksen. Marraskuussa sama toistui Lontoossa, ja kun vielä Charles Laughton sai kuningasroolistaan Oscarin, olivat englantilainen elokuva ja myös Laughton nousseet huipulle.
Vuosia myöhemmin Sir Alexander Korda ja Lordi Rupert Guinness vertailivat huvijahtejaan ja niiden ylläpitokustannuksia. Guinness sanoi, että hänen aluksensa purjehtii oluen voimalla, mihin Korda vastasi: ”Niin, sinulla on olut, minulla on Henrik VIII ja hänen kuusi vaimoaan, jotka kustantavat jahtini.”
Eikä siitäkään isoa harmia ollut, ettei Korda ollut hankkinut filmausoikeuksia Francis Hackettilta, jolta neljä vuotta aiemmin oli ilmestynyt elämäkertakirja Henrik VIII:sta. Oikeusjuttu tuli, mutta Korda maksoi tietenkin.
Elokuva on hyvä. Se on komediallinen kertomus Henrikistä ja hänen ongelmistaan kuuden puolisonsa kanssa. Kaksi hän teloituttaa, ja kuudennen kanssakin on ongelmia, kun Katariina Parr alkaa pitää kotona jöötä. Siinä vaiheessa Henrik on kuitenkin jo muuttunut leppoisaksi ukoksi ja tottelee Katariinaa kiltisti. Näin Laughton tekee tyrannista lopulta suorastaan sympaattisen hahmon. Lopulta Henrikki sanookin latinaksi: mea culpa, mea maximun culpa, anteeksi, paljon anteeksi.
Kuvallisesti elokuva on hyvin tavanomainen. Se muistuttaa lähinnä filmattua teatteria. Teloituksia ei näytetä, eikä ulkokuvia muutenkaan. Studiolavastuksissa pyöritään. Laughtonille tämä sopi, tuttu rooli, sillä hän oli juuri ennen kuvausten alkamista näytellyt roolia lontoolaisessa teatterissa. Olemukseltaan hän sopii Henrikiksi hyvin, sillä mitenkään komeaksi naistenmieheksi häntä ei voi sanoa. Pituutta on vain 173 senttiä ja sellainen pyöreä pullukka. Mutta ei kuninkaan tietenkään miltään tarvitse näyttääkään, kyllä kunkulle aina naisia järjestetään. Tämän jutun kuvassa Laughton on viidettä vaimoa Katariina Howardia esittäneen Binnie Barnesin kanssa.
Tässäkään elokuvassa ei kerrota Henrik VIII:n hallitsemisesta eli työnteosta. Hän sentään oli kuninkaana 1500-luvulla lähes 40 vuotta, joten kyllä siinä muutakian touhua oli kuin naisten kanssa pelehtiminen. Yhdessä repliikissä sentään sanotaan, että Henrik kasvattaa sotalaivaston viidestä 55:een. Englannin laivaston isänä häntä pidetäänkin. Hänen ensimmäinen avioeronsa johti Englannin ja katolisen kirkon välirikkoon, itsenäisen Englannin kirkon perustamiseen ja oli siten ensimmäinen vaihe Englannin uskonpuhdistuksessa.
Charles
Laughton on elokuvan
suvereeni tähti. Hän oli jo
muutaman vuoden ajan tehnyt
Hollywoodissa elokuvia
Paramountille,
MGM:lle ja
Universalille, oli niiden
ansiosta tunnettu nimi, mutta tämä Henrik VIII:n rooli kotimaassaan
teki Laughtonista supertähden.
Charles
Laughton oli naimisissa Anna
Kleveläisen roolin
esittäneen Elsa
Lanchesterin kanssa
ja Alexander Korda meni myöhemmin naimisiin Anne
Boleynin roolin
esittäneen Merle
Oberonin kanssa.
kari.naskinen@gmail.com