Suurimman osan suunnittelutöistään Ullberg teki yksityisenä arkkitehtina ennen kaupunginarkkitehdiksi siirtymistään, mutta tuossa virassaan hän suunnitteli vielä mm. keskusurheilukentän katsomoineen, linja-autoaseman laajennuksen, naistensairaalan, kaupungintalon ja Seurahuoneen uudistukset sekä ulkoilmateatterin.
Tämän jutun otsikkokuvassa on Wiipurin Panttilainaamo Oy:n talo Luostarinkatu 4:ssä, joka 1931 valmistuessaan oli kaupungin ensimmäinen funkisrakennus. Edellisvuonna oli valmistunut komea taidemuseo, joka ei asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan edusta puhdasta funkista. Taidemuseokin on täydellisesti saneerattu, ja se toimii nykyisin Eremitaashin museona. Yksi Ullbergin päätöistä on myös Pyöreän Tornin muuttaminen historialliseksi ravintolaksi 1923.
Taidemuseon vihkiäiset lokakuussa 1930 oli iso tapahtuma. Juhlavieraiden joukossa olivat tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander, maaherra Arvo Manner, hovioikeuden presidentti J.F. Selin, taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja hiippakunnan piispa Erkki Kaila. Seuraavan päivän lehdissä Ullbergin työtä kehuttiin mestarilliseksi.
Valkoisia, virtaviivaisia funkistaloja tuli sitten lisää, ja nyt muidenkin kuin Ullbergin piirtäminä: SOK:n mylly 1932-35, OTK:n varasto 1937, Hankkijan varasto 1937 ja Starckjohannin varastot 1939 taidemuseon itäpuolelle sekä tasakattoinen nelikerroksinen talo Karjaportinkatu 3:een 1938.
Funktionalismi (”funkis”) tulee latinan sanasta functio, toiminto, tehtävä. Idea on, että tässä tyylissä rakennus palvelee vain tiettyä tarkoitusta ilman koristeluja ja muita kommervenkkejä. Tyylisuunnasta puhutaan myös uusasiallisena.
Ullbergin mieltymys moderniin funkikseen ei kuitenkaan estänyt häntä täydentämään asianmukaisella tyylillä Viipurin vanhaa keskustaa. Hän joutui muuttamaan ja täydentämään vanhaa rakennuskantaa sekä suunnittelemaan aivan uutta vanhaan miljööseen eli sopeuttamaan rakennuksensa vanhoihin katunäkymiin. Kun tunnettu ruotsalainen arkkitehti Ragnar Östberg kävi Viipurissa 1926, hän kommentoi vanhaan rakennuskantaan upotettuja rakennuksia: ”Siellä ei vaeltaja voinut niinkään erottaa, mitkä rakennukset olivat kaupungin kera syntyneet ja mitkä olivat Ullbergin siihen istuttamia.” Östberg oli mm. Tukholman kaupungintalon suunnittelija.
Viipurin lisäksi Ullberg ja hänen toimistonsa suunnittelivat lukuisia rakennuksia muuallekin, esimerkiksi Ensoon, Johannekseen, Käkisalmeen, Sortavalaan, Kanneljärvelle, Outokumpuun, Värtsilään, Imatralle, Myllykoskelle, Ouluun ja Kemiin. Näiden paikkakuntien nimet paljastavat, että Ullberg suunnitteli monia tehdaslaitoksia ja niiden työntekijöiden asuntoja. Simpeleelle hän piirsi asemakaavankin.
Helsinkiin Ullberg suunnitteli yliopistollisen lastensairaalan, sairaanhoito-opiston ja Bensowin liiketalon Eteläesplanadille.
kari.naskinen@gmail.com