Valtio leikkaa – kunnat suunnistavat sumussa

Erikoistutkija, dosentti Heikki Helinin jo perinteeksi muodostunut pikayhteenveto suurten kaupunkien talousarvioista on valmistunut. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema tutkimuskatsaus kokoaa yhteen 11 suurimman kaupungin tilanteet ja antaa samalla kuvan kuntakentän näkymistä. (Tämän jutun otsikon sanonta on Helinin.)

Kaupunkien talous on myös 2015 kireällä valtionosuusleikkausten takia. Oman epävarmuutensa budjettien valmisteluun on lisäksi tuonut valmistella oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) sekä uusi valtionosuusjärjestelmä.

Hallitus leikkaa neljän vuoden aikana valtionosuuksia 1,5 miljardilla eurolla. Siitä tässä tarkastelussa mukana olevien 11 kaupungin osuus on noin 560 miljoonaa euroa. Valtionosuusuudistuksessa menettäjiä ovat suurista kaupungeista Turku, Pori ja Tampere.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa eri tavalla kaupunkien talouksiin. Sote-uudistuksen suurimmat voittajat olisivat puolestaan Helsinki, Tampere ja Turku. Suurimmat menettäjät olisivat Espoo, Oulu ja Lahti.

Kolmanneksi valtio korotti yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja, mutta otti samalla näin muodostuvan lisätulon itselleen leikkaamalla vastaavasti valtionosuuksia.

Kaikki kolme muutosta yhteenlaskettuina aiheuttaisivat Porille 3,2 veroprosentin korotuspaineen. Toiseksi suurin paine olisi Lahdessa: 2,0 veroprosenttia.

KAUPUNKIEN VELKA KASVAA

Yhdentoista suurimman kaupungin yhteenlaskettu vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen vuoden 2015 talousarvioissa: vuosikate on yhteensä 571 miljoonaa euroa ja poistot 964 miljoonaa euroa. Kaupunkien yhteenlasketut investoinnit ovat 1 771 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien tulokset ovat miinuksella Lahtea ja Poria lukuun ottamatta.

Vuodelle 2015 Pori ja Kouvola korottivat veroprosenttiaan. Vuodelle 2014 korottajia oli kuusi (Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Espoo). Korkeimmat veroprosentit ovat Kuopiossa ja Kouvolassa (20,50) sekä Lahdessa 20,25. Alimmat veroprosentit ovat Espoossa 18,00 ja Helsingissä 18,50.

Tuloveron kasvun osuus kaupunkien verotulojen 440 miljoonan euron kasvusta 2013-15 on noin 250 miljoonaa euroa. Siitä yli puolet on peräisin veroprosenttien korotuksista vuosina 2014 ja 2015.

Suurten kaupunkien velka kasvaa vuoden 2013 tilinpäätöksen 5,9 miljardista eurosta 1,3 miljardia euroa. Vuoden 2015 lopussa velkaa olisi näin ollen kaupungeilla noin 7,2 miljardia euroa.

EI SELVITTY VIELÄ
EDELLISESTÄKÄÄN LAMASTA

Suomen kansantalous ajautui lamaan 1990-luvun alussa. Lama yllätti ennustelaitokset, joiden ennustekäyrät sojottivat ylöspäin vanhasta muistista. Kansantalouden kasvu ei pelkästään hidastunut, vaan kansantalous supistui. Siitä seurasi mm. työttömyyden kasvu ja kuntien verotulojen supistuminen. Kunnallistalous syöksyi ennen kokemattomaan ahdinkoon.

Laman seurauksena useimmat kaupungit menettivät yli viidesosan työpaikoistaan. Lahden menetys oli peräti 26,9 prosenttia.

Laman kohtasi kaupunkeja hieman eri rytmissä. Turussa työpaikat olivat suurimmillaan 1987, Helsingissä ja Jyväskylässä 1988, Espoossa, Tampereella, Kuopiossa, Lahdessa, Kouvolassa ja Porissa 1989 sekä Vantaalla ja Oulussa1990. Kaikilla laman pohjanoteeraus oli 1993.

Lahdessa, Kouvolassa ja Porissa on työpaikkoja edelleen vähemmän kuin ennen lamaa. Ne eivät siis näin tarkastellen ole vielä toipuneet edellisestäkään lamasta.

Työpaikat vähenivät myös 2000-luvun alussa. Helsingissä vähennys oli vuosina 2002-03 noin 6000 työpaikkaa. Vuonna 2009 Helsingissä oli noin 8000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2008. Vuonna 2012 työpaikkoja oli edelleen vähemmän kuin vuonna 2008.

kari.naskinen@gmail.com