Kunnat ovat tukalassa tilanteessa. Vaatimuksia ja kritiikkiä tulee joka
taholta. Kuntien tulopohjaa on leikattu ja valtionosuusjärjestelmä on
muutoksessa. Kunnilla ei kuitenkaan ole tietoa edes siitä, miten toiminnot
tullaan organisoimaan seuraavina vuosina.
Helsingin kaupungin tietokeskus on julkaissut dosentti HEIKKI HELININ tutkimuksen suurten kaupunkien talousarvioista 2014. Helin kirjoittaa, että kuntia kritisoidaan, kun ne velkaantuvat ja korottavat veroprosenttejaan. Velkaantumisen taustalla ovat yleisen taloustilanteen heikkenemisen lisäksi kuitenkin myös valtion toimenpiteet. Valtio leikkasi kuntien veropohjaa 2000-luvun vaihteessa 0,8 miljardilla eurolla. Tämän vuoksi kunnilta on jäänyt 2000-luvulla saamatta verotuloja saman verran kuin mitä kuntien lainamäärä on kasvanut. Vuonna 2000 kuntien velka oli yhteensä 3,8 miljardia ja 2012 se oli 12,2 miljardia euroa.
Nykyinen hallitus vähentää kuntien valtionosuuksia kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi kuntien menoja ovat kasvattaneet uudet tehtävät. Kunnat ovatkin joutuneet korottamaan tuloveroprosenttejaan. Vuosien 1997 - 2014 korotusten tuotto on ollut 2,2 miljardia euroa. Valtion puolella on vasta viime aikoina huomattu, että kunnille on sälytetty velvollisuuksia, muttei rahoitusta uusien velvoitteiden hoitamiseen.
Yhdentoista suurimman kaupungin yhteenlaskettu vuosikate ei riitä edes poistojen kattamiseen vuoden 2014 talousarvioissa. Suurimpien kaupunkien vuosikate on 772 miljoonaa euroa ja poistot 1041 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat 1878 miljoonaa euroa ja investointien omahankintamenot 1777 miljoonaa euroa. Kaupungit joutuvat siis ottamaan lisää velkaa taloutensa tasapainottamiseen. Kaupunkien tulokset ovat Helsinkiä ja Tamperetta lukuun ottamatta miinusmerkkisiä.
Kuusi tarkastelussa mukana olevaa kaupunkia (Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Espoo) korotti veroprosenttiaan vuodelle 2014. Korkeimmat veroprosentit ovat Kuopiossa, 20,50, ja Lahdessa, 20,25. Kouvolan, Oulun ja Jyväskylän veroprosentit ovat 20,00. Alimmat veroprosentit ovat Espoon 18,00 ja Helsingin 18,50.
Suuri osa verotulojen 712 miljoonan kasvusta tulee tuloveron kasvusta. Yhdentoista kaupungin tuloveron kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2014 on noin 612 miljoonaa euroa. Yhteisövero kasvaa 38 miljoonaa euroa ja kiinteistövero 87 miljoonaa euroa.
Yhteenlaskettu velka kasvaa vuoden 2012 tilinpäätöksen 4,9 miljardista eurosta noin 6,3 miljardiin euroon (vuoden 2014 lopussa).
Lähes kaikissa kaupungeissa on käynnistetty ohjelmia menojen kasvun jarruttamiseksi ja menojen leikkaamiseksi. Monissa kunnissa joudutaan lomauttamaan ja jopa irtisanomaan henkilöstä. Suurimmat vähennykset on uutisoitu Kouvolasta ja Jyväskylästä.
Vuonna 2014 kuntatyönantajat leikkaavat henkilöstömenoistaan aiempaa enemmän. Henkilöstömenoissa varaudutaan 2,8 prosentin eli yli 600 miljoonan euron säästöihin. Yt-neuvotteluja säästötoimenpiteistä käydään selvityksen mukaan 88 kunnassa/kuntayhtymässä. Vuonna 2014 lomauttavien määrän arvioidaan yli nelinkertaistuvan. Vuonna 2014 yli 40 kuntaa/kuntayhtymää arvioi joutuvansa lomauttamaan yhteensä 31 400 henkilöä keskimäärin 11 kalenteripäiväksi. Taloudellisin perustein irtisanotuksi joutuu 15 kunnassa yhteensä noin 300 henkilöä. Toteutuessaan irtisanomiset koskisivat 36:ta kuntatyönantajaa ja näissä yhteensä noin tuhatta ihmistä.
Helsingin kaupungin tietokeskus on julkaissut dosentti HEIKKI HELININ tutkimuksen suurten kaupunkien talousarvioista 2014. Helin kirjoittaa, että kuntia kritisoidaan, kun ne velkaantuvat ja korottavat veroprosenttejaan. Velkaantumisen taustalla ovat yleisen taloustilanteen heikkenemisen lisäksi kuitenkin myös valtion toimenpiteet. Valtio leikkasi kuntien veropohjaa 2000-luvun vaihteessa 0,8 miljardilla eurolla. Tämän vuoksi kunnilta on jäänyt 2000-luvulla saamatta verotuloja saman verran kuin mitä kuntien lainamäärä on kasvanut. Vuonna 2000 kuntien velka oli yhteensä 3,8 miljardia ja 2012 se oli 12,2 miljardia euroa.
Nykyinen hallitus vähentää kuntien valtionosuuksia kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi kuntien menoja ovat kasvattaneet uudet tehtävät. Kunnat ovatkin joutuneet korottamaan tuloveroprosenttejaan. Vuosien 1997 - 2014 korotusten tuotto on ollut 2,2 miljardia euroa. Valtion puolella on vasta viime aikoina huomattu, että kunnille on sälytetty velvollisuuksia, muttei rahoitusta uusien velvoitteiden hoitamiseen.
Yhdentoista suurimman kaupungin yhteenlaskettu vuosikate ei riitä edes poistojen kattamiseen vuoden 2014 talousarvioissa. Suurimpien kaupunkien vuosikate on 772 miljoonaa euroa ja poistot 1041 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat 1878 miljoonaa euroa ja investointien omahankintamenot 1777 miljoonaa euroa. Kaupungit joutuvat siis ottamaan lisää velkaa taloutensa tasapainottamiseen. Kaupunkien tulokset ovat Helsinkiä ja Tamperetta lukuun ottamatta miinusmerkkisiä.
Kuusi tarkastelussa mukana olevaa kaupunkia (Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Espoo) korotti veroprosenttiaan vuodelle 2014. Korkeimmat veroprosentit ovat Kuopiossa, 20,50, ja Lahdessa, 20,25. Kouvolan, Oulun ja Jyväskylän veroprosentit ovat 20,00. Alimmat veroprosentit ovat Espoon 18,00 ja Helsingin 18,50.
Suuri osa verotulojen 712 miljoonan kasvusta tulee tuloveron kasvusta. Yhdentoista kaupungin tuloveron kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2014 on noin 612 miljoonaa euroa. Yhteisövero kasvaa 38 miljoonaa euroa ja kiinteistövero 87 miljoonaa euroa.
Yhteenlaskettu velka kasvaa vuoden 2012 tilinpäätöksen 4,9 miljardista eurosta noin 6,3 miljardiin euroon (vuoden 2014 lopussa).
Lähes kaikissa kaupungeissa on käynnistetty ohjelmia menojen kasvun jarruttamiseksi ja menojen leikkaamiseksi. Monissa kunnissa joudutaan lomauttamaan ja jopa irtisanomaan henkilöstä. Suurimmat vähennykset on uutisoitu Kouvolasta ja Jyväskylästä.
Vuonna 2014 kuntatyönantajat leikkaavat henkilöstömenoistaan aiempaa enemmän. Henkilöstömenoissa varaudutaan 2,8 prosentin eli yli 600 miljoonan euron säästöihin. Yt-neuvotteluja säästötoimenpiteistä käydään selvityksen mukaan 88 kunnassa/kuntayhtymässä. Vuonna 2014 lomauttavien määrän arvioidaan yli nelinkertaistuvan. Vuonna 2014 yli 40 kuntaa/kuntayhtymää arvioi joutuvansa lomauttamaan yhteensä 31 400 henkilöä keskimäärin 11 kalenteripäiväksi. Taloudellisin perustein irtisanotuksi joutuu 15 kunnassa yhteensä noin 300 henkilöä. Toteutuessaan irtisanomiset koskisivat 36:ta kuntatyönantajaa ja näissä yhteensä noin tuhatta ihmistä.
YLIMÄÄRÄISIÄ TULOUTUKSIA
Suuret kaupungit ovat voineet paikata talouttaan myös tulouttamalla omilta liikelaitoksiltaan. Helsinki on tehnyt taloutensa tasapainottamiseksi ylimääräisiä tuloutuksia Helsingin Energialta 1,5 miljardia euroa vuosina 2003-12. Lahden kaupunki on saanut osinkoa energiayhtiöltään 1-2 veroprosentin tuoton verran. Samanlaisia järjestelyjä on tehty muissakin kaupungeissa, missä ne ovat olleet mahdollisia.
Liikelaitoksilta tulouttaminen on kuitenkin korottanut asumisen kustannuksia, koska laitokset joutuvat korottamaan maksujaan.
Pitemmällä aikavälillä suurten kaupunkien liikelaitoksiin perustuva rahoitus on kuitenkin kestämätön. Energialaitosten kustannuksia ovat lisäämässä tietyllä aikavälillä päästökaupasta aiheutuvat kustannukset ja vaatimukset uusiutuvien polttoaineiden käytöstä.
”Kaupunkien talouden kannalta on kuitenkin myönteistä, että liikelaitosten tuloutuksia on voitu käyttää kaupunkien keskeisten palvelujen rahoittamiseen. Toinen vaihtoehto olisi, että niiden tuotto valuisi ulkomaisille sijoittajille”, sanoo Helin.
VAIKEASELKOISTA MAALLIKOILLE
Kaupunkien budjettitiedot ovat www-sivuilla, mutta ulkopuolisen ei ole helppo niitä löytää. Helin toteaa, että talousarvioasiakirjat ovat paisuneet vuosi vuodelta, ja hän toivookin, että pikaisen lukijan etsimisen helpottamiseksi talousarviokirjassa voisi olla koottuna yhdelle sivulle talouden keskeisimmät tunnusluvut kuten Vantaan talousarvion täydentävissä tiedoissa. Tulos- ja rahoituslaskelmien yhteydessä voisi myös talousarvioissa olla tunnusluvut kuten useilla kaupungeilla on tilinpäätöslaskelmissa.
kari.naskinen@gmail.com
Suuret kaupungit ovat voineet paikata talouttaan myös tulouttamalla omilta liikelaitoksiltaan. Helsinki on tehnyt taloutensa tasapainottamiseksi ylimääräisiä tuloutuksia Helsingin Energialta 1,5 miljardia euroa vuosina 2003-12. Lahden kaupunki on saanut osinkoa energiayhtiöltään 1-2 veroprosentin tuoton verran. Samanlaisia järjestelyjä on tehty muissakin kaupungeissa, missä ne ovat olleet mahdollisia.
Liikelaitoksilta tulouttaminen on kuitenkin korottanut asumisen kustannuksia, koska laitokset joutuvat korottamaan maksujaan.
Pitemmällä aikavälillä suurten kaupunkien liikelaitoksiin perustuva rahoitus on kuitenkin kestämätön. Energialaitosten kustannuksia ovat lisäämässä tietyllä aikavälillä päästökaupasta aiheutuvat kustannukset ja vaatimukset uusiutuvien polttoaineiden käytöstä.
”Kaupunkien talouden kannalta on kuitenkin myönteistä, että liikelaitosten tuloutuksia on voitu käyttää kaupunkien keskeisten palvelujen rahoittamiseen. Toinen vaihtoehto olisi, että niiden tuotto valuisi ulkomaisille sijoittajille”, sanoo Helin.
VAIKEASELKOISTA MAALLIKOILLE
Kaupunkien budjettitiedot ovat www-sivuilla, mutta ulkopuolisen ei ole helppo niitä löytää. Helin toteaa, että talousarvioasiakirjat ovat paisuneet vuosi vuodelta, ja hän toivookin, että pikaisen lukijan etsimisen helpottamiseksi talousarviokirjassa voisi olla koottuna yhdelle sivulle talouden keskeisimmät tunnusluvut kuten Vantaan talousarvion täydentävissä tiedoissa. Tulos- ja rahoituslaskelmien yhteydessä voisi myös talousarvioissa olla tunnusluvut kuten useilla kaupungeilla on tilinpäätöslaskelmissa.
kari.naskinen@gmail.com