Tabloid on parempi bisnes

Helsingin Sanomat ja muut isokokoiset sanomalehdet perässä siirtyvät pienempään tabloid-kokoon. Osa on jo siirtynytkin. Sanakirjasta etsin suomenkielistä vastinetta tabloid-sanalle, mutta en suoraa sellaista löytänyt; sen sijaan sanakirja antoi tabloidille ymmärrettäviä selityksiä: iltapäivälehti, juorulehti, roskalehti, pienikokoinen uutislehti, sanomalehden sivuformaatti.

Helsingin Sanomien johtaja Mikael Pentikäinen on monisanaisesti perustellut muutosta lukijatutkimuksissa saatujen tulosten valossa: tabloid-lehti on kätevämpi lukea. Niin onkin, mutta ainoa todellinen syy muutokseen on bisnes.

Tabloid on halvempi tehdä kuin täysikokoinen lehti. Tämän päivän Hesarissa on 44 sivua. Jos se olisi tehty puolet pienemmäksi tabloidiksi, olisi saman sisällön saaminen lehteen edellyttänyt 88:aa sivua. Näin ei kuitenkaan olisi tarvinnut tehdä, koska esimerkiksi suurimmat kuvat ja otsikot olisi pienennetty tabloidiin mahtuviksi. Sivumäärä olisi ollut ehkä 70-80. Paperia säästyy.

Oleellista on kuitenkin se, mitä tapahtuu ilmoituksille ja niiden hinnoittelulle. Minulla on tästä kokemusta, kun olen tehnyt sekä isokokoisia että tabloid-lehtiä. Kun lähdetään siitä, että esimerkiksi sivun ilmoitus isossa broadsheet-lehdessä maksaa vaikkapa 10 000 euroa, niin ei kokosivun hinta tabloid-lehdessä putoa 5000 euroon, vaan ehkä 7000 - 8000 euroon. Tätä sanotaan bisnekseksi.

Kun esimerkiksi ilmaisjakelulehdet ovat muuttuneet isosta sivukoosta tabloidiin, on samalla kavennettu palstaleveyttä muutamilla milleillä. Ilmoitushinnat ovat kuitenkin pysyneet samoina, mistä on tullut bisneshyödyksi se, että samalle painopinta-alalle on saatu mahtumaan enemmän ilmoituksia. Ilmoitushintahan määräytyy korkeussuunnassa olevien palstamillimetrien mukaan (useampipalstaisen ilmoituksen millit lasketaan niin, että palstat pannaan ikään kuin päällekkäin ja lasketaan, paljonko millejä on).

Helsingin Sanomien uudistusta perustellaan silläkin, että tabloidissa uutiset pystytään esittämään tiiviissä, hyvin jäsennellyssä muodossa. Toisessa kohtaa sanotaan, että tabloid-muoto soveltuu erinomaisesti laajempien reportaasien esittämiseen. Näin kun markkinamiehet asiaa esittelevät, niin tabloid-lehti on siis nykyistä parempi ratkaisu sekä pienimpien että suurimpien juttujen kannalta! Sama jos sanoisi, että maapallon kannalta on edullisempaa, jos Aurinko olisi Maata lähempänä tai kauempana, mutta ei nykyisellä paikallaan.

kari.naskinen@gmail.com