lauantai 25. helmikuuta 2012

Pappi lukkari talonpoika kuppari rikas rakas köyhä varas keppikerjäläinen

Aivan näin monta epäiltyä myyrää ei MI6:n johtajalla ole, kun hän kutsuu eläkkeelle jääneen George Smileyn tutkimaan asiaa. Neljä joka tapauksessa on: Percy Alleline, Roy Bland, Toby Esterhase ja Bill Haydon. Alunperin Smileykin oli listalla, mutta ei ole enää.

MI6 (Military Intelligence, division 6) on Yhdistyneen kuningaskunnan ulkomaantiedustelupalvelu, jonka virallinen nimi on nykyisin Secret Intelligence Service (SIS). Tämän organisaation sisälle on siis pesiytynyt myyrä, kaksoisagentti. Tomas Alfredsonin elokuva asiasta perustuu alan ylivoimaisen ykköskirjailijan John le Carrén samannimiseen romaaniin Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja (Tammi, 1974).

Elokuva on hieno. Se on kuin muisto 1950-luvun mustavalkoisista jännäreistä. Elokuva on rauhallinen, Smiley tekee tutkimustyötään hiljakseen pohtien, lankakerää rauhallisesti purkaen. Ympärillä on harmaata, sää Lontoossa on englantilaisen tuhnuinen.
Elokuvan käsikirjoittaja Peter Straughan on sanonut, että elokuvassa näytetään ”miltä märkä tweed tuoksuu”. Ollaan Lambethin kaupunginosassa Westminster Bridge Roadilla, jossa oli MI6:n päämaja 1970-luvun alussa, ja Smileyn kotona Chelseassa Bywater Street 9:ssä.

Pienet yksityiskohdat liittyvät toisiinsa, idän ja lännen välinen kylmä sota tekee myyräntyötään, mutta Smiley on tarkka. Jossain on vuoto. Aran tehtävän Smileylle antaa "C", millä koodinimellä johtajaa kutsutaan. Kirjain tulee MI6:n ensimmäisen johtajan Mansfield George Smith-Cummingin sukunimestä;
yhtä hyvin C tarkoittaa "Controllia", jolla nimellä pomoa myös kutsutaan. Ian Flemingin Bond-kirjoissa ja -elokuvissa vastaava koodinimi on "M".

Tehtävä annettu. "Etene, peräänny, tee mitä tahansa mikä on välttämätöntä." Smiley on terävä. Silmälasiensa takaa hän tarkkailee ympäristöään ja vetää yhteen arkistotietoja, pieniä vinkkejä sieltä täältä ja tekee ratkaisevia huomioita tarkkailemiensa henkilöiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Elokuva on varmaan hankala niille, jotka eivät ole kirjaa lukeneet. Asiaa on niin paljon, että kahden tunnin elokuvaan ei ole kaikkea kirjan sisältämää informaatiota saatu. Mutta tälläistähän tämä vakoiluhomma onkin, hämärää ja arvuuteltavaa. Tällä hetkelle televisiossa pyörivä erinomainen sarja Rubicon on samaa maata.

Ero Alfredsonin ja Smileyn maailman sekä toisaalta tämän päivän elokuvajännäreiden välillä tulee esille heti. Alkukuvina näytetään pätkiä kolmesta tulevasta elokuvasta, joissa kaikissa rytinä ja räiske on korviasärkevää. Sen sijaan Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja alkaa hiljaisesti matalla ilmakuvalla Budapestistä, johon verrattuna Vares-elokuvien kesäkuiset ilmakuvat Turusta ovat kuin satumaasta.

George Smiley on vakoilukirjallisuudessa käsite. Kasvot Smileylle antaa nyt lontoolainen Gary Oldman, ja samalla Oldmanin kaikki tähänastiset roolit jäävät sivuseikoiksi. Oldman ei ole samanlainen Smiley kuin olin le Carrén kirjoista itselleni hahmoitellut, mutta nyt Oldman on Smiley. Täydellinen suoritus.

Myyriksi epäiltyjä näyttelevät englantilaiset Colin Firth ja Toby Jones, pohjoisirlantilainen Ciarán Hinds sekä ruotsalainen David Dencik. Britti on myös C, John Hurt.
Kaikki tuttuja näyttelijöitä monista elokuvista ja tv-sarjoista.

Yhtä asiaa en kuitenkaan ymmärrä. MI6:n merkissä on italiankielinen teksti "Per Piu Sigureza". Taitaa tarkoittaa, että "parempaa turvallisuutta", mutta miksi italiaa?

Seuraavan le Carré -filmatisoinnin ohjaa Anton Corbijn kirjasta Lainsuojaton (Tammi, 2009). Corbijnin edellinen elokuva on The American (2010).

kari.naskinen@gmail.com