Vaikka jalkapalloaikaa eletäänkin, oli Lahden torilla tänään enemmän jääkiekkoilijoita. Santa Fén terassilla kokoontuivat vuotuiseen tapaamiseensa Upon Pallon kiekkomiehet. Veli-Pekka Roiha oli saanut houkuteltua mukaan vielä toistakymmentä pelimiestä.
Upon Pallo oli lyhyen historiansa aikana kova tekijä. Se pelasi mestaruussarjassa kaksi kautta, ennen kuin Upon Pallo muuttui Lahti 69:ksi, jonka ohjelmaan ei enää jääkiekko tullut. Upon Pallon tehdasjoukkue oli omana aikanaan parempi kuin Pelicans nyt. Muutenkin tuo 1960-luvun jälkipuolisko oli lahtelaisen jääkiekkoilun kulta-aikaa, tosin ilman kultaa. Kaudella 1967-68 Upon Pallo oli viides (Reipas 7.) ja kaudella 1968-69 taas viides (Reipas 7.).
Upon Pallo oli noussut mestaruussarjaan kaudella 1966-67, jolloin se voitti Suomen sarjan länsilohkon häviämällä vain yhden ottelun.
Ensimmäisellä mestaruussarjakaudellaan ottelut Upo - Reipas päättyivät 4-2 ja 2-2. Upon parhaat pistemiehet olivat Veikko Suominen 13+5 = 18 ja Juhani Aaltonen 8+9 = 17. Toisella kaudella ottelut päättyivät 2-1 ja 4-4 ja parhaat pistemiehet olivat Pentti Nurmi 15+7 = 22 ja Matti Harju 12+9 = 21. Luvut ovat pieniä, mutta eipä pelejäkään ollut kuin 20, eikä maaleihin yleensä merkitty kuin yksi syöttäjä.
Muita tuttuja upolaisia ovat mm. Harri Harvala, Matti Koivunen, Seppo Laakkio, Kyösti Lähde, Ossi Mujunen, Raimo Määttänen, Juhani Peltola, Esa Peltonen, Keijo Puhakka, Jaakko Vehmanen, Leo Äikäs ja tietenkin maalivahti Stig Wetzell (kuva).
Maajoukkueen vakiokalustoon Uposta kuuluivat Harju ja Peltonen. Lisäksi maaotteluita pelasivat Aaltonen, Laakkio, Määttänen, Nurmi ja Äikäs.
Upon Palloa valmensi Seppo Liitsola, joka tilastollisesti on kaikkien aikojen paras valmentaja Lahdessa. Hänen voittoprosenttinsa kahdella mestaruussarjakaudella oli 54,8. Mika Toivolan voittoprosentti Pelicansin kanssa oli viime kaudella 42,2.
Jäähallia Lahdessa ei 60-luvulla vielä ollut. Upon Pallon kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli 1326 (Reippaalla 1700).
Vastaavanlainen tehdasjoukkue oli Rosenlewin Urheilijat -38 (Pori). Kaudella 1966-67 se voitti mestaruuden, mutta kaudella 1967-68 se ajautui niin suuriin vaikeuksiin, että luopui sarjasta. Sen paikan sai seuraavaksi kaudeksi Ässät, joka syntyi RU-38:n ja Porin Karhujen fuusiona. Kaudella 1968-69 Ässät oli Upon edellä neljäntenä.
kari.naskinen@gmail.com