Maailman parhaat koululaiset ovat taas aloittaneet kesälomansa, siis suomalaiset. Tätä suomalaisten etevyyttä on nyt tolkutettu useita vuosia, kun on tulkittu OECD:n maailmanlaajuisen PISA-tutkimuksen tuloksia.Kaikkia tutkimustuloksia ja tilastoja voidaan perata monella tavalla. PISA-tuloksia on Suomessa tulkittu niin, että meillä on muihin maihin verrattuna huippuosaamista. Todellisuudessa tulokset eivät kuitenkaan kerro osaamisen huipusta, vaan kaikkien koululaisten keskimääräisestä osaamisesta. Kun tuloksista noukitaan erilleen parhaiten suoriutuneiden oppilaiden osaaminen, ovat Suomea selvästi parempia mm. Belgia, Hollanti, Sveitsi, Hongkong, Japani ja Korea.
Sen sijaan huonoimmat oppilaat eivät Suomessa ole yhtä huonoja kuin muualla maailmassa, ja tämä nostaa Suomen asemaa tilastossa. Tämä toki kertoo koululaitoksemme hyvästä kattavuudesta, mutta yksi selitys on sekin, että Suomen peruskoulussa on kansainvälisesti vertailtuna huomattavan vähän sellaisia lapsia, jotka joutuvat ottamaan opetuksen vastaan muualla kuin äidinkielellään. Oppi menee aina paremmin perille omalla kielellä.
Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen dosentti Marjatta Näätänen on nähnyt, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden matematiikantaidot ovat heikentyneet dramaattisesti. Nykyisistä ylioppilaista iso osa ei selviytyisi edes vanhan keskikoulun laskennon pääsykoetehtävistä – puhumattakaan peruskoulun päättävistä. PISA-tutkimuksessa tämä ei näy, koska se ei mittaa ”oikeaa” matematiikan osaamista.
Ylioppilaskokeen hyväksymisrajaakin on jouduttu alentamaan, jotta reputtajien määrä ei olisi noussut kohtuuttoman suureksi.
Käytäntö on siis aivan muuta kuin mitä PISA-tulokset antavat ymmärtää. PISA mittaa arkielämän matematiikantaitoja, eräänlaista matemaattista lukutaitoa, tutkimusselostuksessa "mathematical
literacy". Sen sijaan sellainen matematiikka, mitä tarvitaan esimerkiksi lukio- ja ammattiopinnoissa, ei tutkimuksessa ole mukana. Arkielämän taidot ovat tietenkin arvokkaita, mutta ei niiden hallitseminen tee suomalaislapsista huippuosaajia. PISA-tutkimuksessa jää täysin avoimeksi esimerkiksi se, miten hyvin osataan laskea murtoluvuilla, ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä, tehdä varsinaisia geometrisia päättelyitä, laskea kappaleiden tilavuuksia, käsitellä algebran lausekkeita.
Eikä tarvitse mennä näinkään pitkälle. Yhtenä päivänä kävin ostamassa Ilta-Sanomat kioskista. Hinta 1,20 euroa, annoin 2 euron kolikon, tyttö laski laskimella, paljonko pitää antaa takaisin.
Hotellin vastaanottotiskin takana ollutta naista pyysin katsomaan luettelosta Delta-auton puhelinnumeron. Alkoi luettelon selaaminen, ja jouduin jeesaamaan naista sanomalla, että D-kirjain löytyy sieltä luettelon alkupäästä.
Matematiikanopettajien Solmu-lehden mukaan yksi syy lisääntyneeseen huonoon osaamiseen ylioppilaskokeessa ja korkeakouluopintojen alussa on peruskoulussa saadun pohjan heikkous. Uusia vaikeampia asioita ei kyetä omaksumaan, koska lukiossa menee liikaa energiaa peruskoulutason asioiden pohdiskeluun. Kierre jatkuu jatko-opinnoissa.
”Mitenkähän monessa muussa asiassa meitä on johdettu harhaan käyttämällä tutkimustulosten leväperäistä ja tarkoitushakuista uutisointia”, kysyy Marjatta Näätänen.
Opetuksen tasoon vaikuttaa myös opettajien taso. Solmu-lehdessä ihmetellään, että matematiikan opettajien opinnoissa kasvatusopin kurssit ovat alkaneet korvata matematiikan kursseja. Siitä ei ole hyvää seurannut. Opettajan oma osaaminen on jäänyt entistä heikommaksi. On vaikea opettaa sellaista, mitä ei itse osaa. Siinä ei kasvatusoppi auta.
KOULUT ERIYTYVÄT
Äidinkielellään opetusta saavien joukkoon tulee koko ajan lisää maahanmuuttajia. On jo nähtävissä, että suomea äidinkielenään puhuvat perheet pyrkivät ohjaamaan lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa maahanmuuttajia on mahdollisimman vähän.
Lukiopuolella on jo selvä jako eliitti- ja muihin kouluihin. Taas kun on lukiot pantu paremmuusjärjestykseen, niin huippuihin kuuluu mm. Lahden yhteiskoulu, kun taas valtakunnan rupusakkia on Kannaksen lukio.
Huolestuttavaa on, että samanlainen eriytymiskehitys uhkaa nyt myös peruskouluja. Kuten Erkki Tuomioja on todennut, luokkayhteiskunta tekee paluuta takaoven kautta. Koulujen ja asuinalueiden ongelmallinen eriytymiskehitys on olemassa, ja tätä lisää maahanmuuttajakammo. Eriytymistä lisää myös lukioiden paremmuusjärjestyksen julkaiseminen vuosittain.
kari.naskinen@gmail.com