Kaikki eväät syödään, ennen kuin koko homma on loppu

Olympiastadionin katsomot eivät enää olleet täynnä. Suomen ja Ruotsin yleisurheilumaaottelu on parhaat aikansa nähnyt jo vuosikymmeniä sitten. Muualla maailmassa tällaisista maidenvälisistä otteluista on luovuttu jo kokonaan.

Uimari Hanna-Maria Seppälän tuominen 100 metrin juoksuun oli osoitus siitä, että tämäkin maaottelu vetelee viimeisiään. Yleisurheilun omat eväät on syöty. Ensi vuonna ovat varmaankin vuorossa Linda Lampenius ja Matti Nykänen. Vastaavia ruotsalaisia julkkiksia en tunne, mutta ehkä sieltä voisi tällaiseksi pelletähdeksi ottaa Ruotsissa asuvan Arja Saijonmaan.

Uudeksi lajiksi pitäisi ottaa 400 metrin juoksu seipään kanssa. Lottoarvonnan yhteydessä näytetään huhtikuussa 2007 kuvattua pätkää, jossa Matti Mononen juoksee kierroksen alle minuutin. Veteraanien MM-kisoissa ensi kesänä Lahdessa samaa voisi kokeilla Pentti Nikula.

Takavuosina maaottelu oli usein kesän päätapahtuma yleisurheilussa. Näin ei ole enää, kun melkein joka vuosi on olympia-, MM- tai EM-kisat, ja lopusta pitävät huolen Kultaisen liigan rahakilpailut. Maaottelun merkityksen mitätöitymisestä oli yhtenä todisteena sekin, että Radio Suomi ei viime viikolla enää lähettänyt siitä yhtenäistä selostusta.

Aikoinaan maaottelut olivat kaikkien kunnon yleisurheilumaiden ohjelmassa. Suomen kaikkien aikojen kovin saavutus oli, kun dopingmaaottelussa Leipzigissa 1970 voitettiin DDR 119 - 93. Münchenin olympiahuuman jälkeisinä vuosina kohdattiin Neuvostoliittokin kolme kertaa.

Suurin syy Suomi-Ruotsi-ottelujen ja koko suomalaisen yleisurheilun alamäkeen ovat tietenkin huonot tulokset. Esimerkiksi 1500 metrillä tulisivat Salsola, Salonen ja Vuorisalo 50 vuoden takaisilla ajoillaan maaliin 50 metriä ennen Jonas Hammia - eikä Olavien aikana dopingia vielä ollut keskitty. Lasse Viren voittaisi kymppitonnilla Jussi Utriaisen kahdella kierroksella.

¤ ¤ ¤

Viime viikon merkittävin urheilutapahtuma oli jalkapallon Mestareiden liigan arvontatilaisuus Monacossa. Suora lähetys Eurosportilla. Jo tämä arvonta oli kovempi juttu kuin vaikkapa Formula ykkösten osakilpailu tai jääkiekon MM-kisat.

kari.naskinen@gmail.com

Tavataan torikahvilassa, Pokko

Parkkimaksut Lahdessa nousevat joulukuun alussa vyöhykkeistä riippuen 10-30 senttiä tunnilta. Hyvä päätös. Korotusten jälkeen maksut Lahdessa ovat samaa tasoa Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Kalliimpaa kadunvarsipysäköinti on Helsingissä ja Tampereella.

Mittaripaikkoja Lahdessa on yli 1500, minkä lisäksi on kiekkopaikkoja noin 500.

Jos torin alle rakennettaisiin 500 auton parkkihalli, se tulisi nykyarvion mukaan maksamaan 15 miljoonaa euroa. Rakennuskustannukset kuitenkin nousevat, joten parempi puhua ainakin 16-17 miljoonasta.

Rakentamisvelkaa pitäisi ottaa vähintään 10 miljoonaa euroa. Jos pankkikorko olisi 5 %, olisivat korkokulut alkuvuosina 500 000 euron luokkaa. Lisäksi Siltapuiston pysäköintitalon remonttia varten on otettava velkaa 5 miljoonaa euroa, ja tällä hetkellä on vanhaa velkaa 2,3 miljoonaa euroa.

Optimistisesti sanotaan nyt, että tuntitaksa toriparkissa olisi aluksi 2 euroa/tunti. Jos oikein hyvin menisi, voisivat pysäköintitulot olla ehkä 900 000 euroa vuodessa. Tuo summa ei riittäisi edes lainanlyhennyksiin ja korkoihin. Eikä kukaan ole vielä kertonut, paljonko toriparkin käyttökulut olisivat. Eikä kukaan osaa arvioida, kuinka houkutteleva toriparkki edes olisi, kun halvempia parkkipaikkoja löytyy kadunvarsilta, ilmaisiakin pysäköintipaikkoja on tällä hetkellä 2400.

Taloudellisiltakaan laskelmiltaan toriparkki ei siis ole järkevä hanke. Tai jos jollakin muulla laskelmalla on, niin miksi toriparkin rakentamisesta eivät ole kiinnostuneet keskustan kauppaliikkeet ja kiinteistöyhtiöt, sijoitusyhtiöt ja muut rahanhaistajat?

Entinen keskustaisäntä Pokko Lemminkäinen on vaahdonnut kaikissa Lahdessa ilmestyvissä lehdissä ja luultavasti molemmissa radioissakin, että kaikki Lahden kaupungin keräämät parkkimaksut kuuluisivat Lahden kauppiaille sitä kautta, että niillä pitäisi rakentaa parkkipaikkoja kauppojen asiakkaille.

Kun en ole tietoinen tällaisesta päätöksestä, jollaisen Lemminkäinen sanoo olevan olemassa, niin hankkikaa se dokumentti ja tuokaa minulle. Tavataan torikahvilassa, niin käydään se läpi ja katsotaan, millainen tuo päätös on. Tuokaa samalla luettelo niistä yrityksistä, jotka lopettavat yhteensä tuhat työpaikkaa, jos toriparkkia ei rakenneta, kuten olette moneen kertaan ilmoittanut.

Samaa näköalatonta nurinaa ylenmääräisen yksityisautoilun puoltajat pitävät, kun puhutaan autoverosta. Heidän mielestään kaikki autoliikenteeltä kerättävät maksut olisi käytettävä teiden rakentamiseen ja muuhun autoilun edistämiseen. Tuntuu nimittäin pahalta, että autoverokertymästä iso osa menee esimerkiksi terveydenhoitoon.

Sama porukka on sitäkin mieltä, että autoveroa ei pitäisi olla ollenkaan. Kun nämä yksityisautoväen kaksi vaatimusta toteutettaisiin, ei teitä voitaisi rakentaa ollenkaan. Eikä Lahdessakaan pystyttäisi uusia autokatuja rakentamaan eikä vanhoja päällysteitä uusimaan, jos käytettävissä olisivat vain parkkimaksut.

Torilla tavataan.

kari.naskinen@gmail.com

Kuntaliitos loitontaa palveluja

Lahden kaupunginhallitus vieraili maanantaina 50 kilometrin päässä Padasjoella. Risteilivät Päijänteellä ja nautiskelivat tarjoilusta.

Jos liitosherrojen suunnitelmat toteutuvat, liittyy Asikkalan takana oleva Padasjoki Lahden kaupunkiin. Silloin Lahdesta tulee tämän sateelliittikaupunginosan ansiosta Hämeenlinnan rajanaapuri, sillä ensi vuonna Padasjoen länsipuolella oleva Lammi yhdistyy Hämeenlinnan kaupunkiin.

Padasjoelle kuntaliitos on taivaanlahja. Ennuste nimittäin on, että talousvaikeuksissa rimpuilevan Padasjoen veroprosentti on vuonna 2016 peräti 23 % (nyt 18,5 %). Jos iso kuntaliitos tehdään, on uuden ison Lahden kunnallisvero tuolloin 20,50 % (nyt 19 %).

Seuraavaksi Lahden kaupunginhallitus varmaankin vierailee kultalautaset käsissään Hartolassa, vielä kauempana Heinolan ja Sysmän takana. Jos Hartola olisi osakeyhtiö, se olisi jo tehnyt konkurssin. Hartolan kunnanjohtaja onkin sanonut, että kuntaliitos Lahden kanssa on Hartolan pelastus. Pelastajat ovat siis Lahden veronmaksajat. Nyt Hartolan kunnallisvero on 20,5 %, kahdeksan vuoden kuluttua itsenäisenä ollessaan 23,5 %.

Liitosherrojen ja heidän palkkaamiensa konsulttien arviot kuntaliitoksen seurauksista ovat pelkästään myönteisiä. Niin pitää olla, koska sellaisia on tilattu. Aikaisemmat kokemukset ovat kuitenkin toisenlaisia, kuten Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki kirjoitti Kuntalehdessä (14.8.):

"Merkittäviä kustannussäästöjä [kuntaliitoksista 70-luvulla] ei tullut. Alueellinen demokratia kaventui. Tämä tarkoittaa, että etenkin valtuutettujen alueellinen jakauma keskittyi uuden kunnan pääkeskukseen ja sen välittömään ympäristöön. Uusien kuntien sisäinen aluekehitys on ollut keskittyneempää kuin muuten samanlaisilla alueilla, joissa kuntaliitoksia ei toteutettu. Kansalaisten näkökulmasta kuntaliitokset ovat loitontaneet palveluja."

Suur-Lahtea koskevia taloudellisia laskelmia on tehnyt kunnallishallinnon tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab. Kummallista vain, että sen laskelmat ovat kuntaliitosta koskevassa esiselvityksessä (17.6.2008) kovin erilaisia kuin ne olivat vuotta aiemmin valmistuneessa liitoslaskelman loppuraportissa (15.3.2007). Nyt ne näyttävät kuntaliitoksen kannalta paljon paremmilta kuin yhdeksän kuukautta aiemmin, vaikka tekijä on sama. (Viittaan kirjoitukseeni 25.6.2008.)

Helppoahan tällainen numeroilla pelaaminen tietenkin on. "Ennustetaan" esimerkiksi investoinnit kymmenen vuoden päähän satoja miljoonia euroja suuremmiksi tai pienemmiksi sen mukaan, mitä tarkoitushakuisuus edellyttää.

kari.naskinen@gmail.com

Yhteenveto

SUOMEN YLEISRADIO hoiti kisojen televisioinnin. Paikalla oli 350 yleläistä. Hyvin toimi, ja kattavasti. Stadionin harjoituskentältäkin näytettiin, kun Asafa Powell tuli vessasta. Seuraavalla kerralla pitää vessoissa olla sisäkamerat, että nähdään, kummalla kädellä Usain Bolt pyyhkii.

MELOJA MIKA HOKAJÄRVI selitti epäonnistumistaan sillä, ettei saanut melasta kunnon otetta. Sama jos aikuinen ihminen valittaisi, että jäi ruoka syömättä, kun ei saanut kunnon otetta haarukasta.

SUURIN NAUTINTO oli seurata Tuula Tenkasen epäonnistumista. Me penkkiurheilijat pääsimme toteamaan, että olemme parempia asiantuntijoita kuin Purjehtijainliitto ja Suomen olympiakomitea.

VENÄJÄN OLYMPIAKOMITEA on fiksumpi. Siellä Andrei Silnov jätettiin ensin valitsematta Pekingiin, mutta kun Silnov myöhemmin hyppäsi huipputuloksen, pantiin valinta uusiksi. Silnov voitti korkeushypyn kultamitalin.

STEFAN HOLM ei tällä kertaa saanut mitalia, mutta ihme silti, että Mauri Pekkarisen kokoinen ja nälköinen mies pystyy hyppimään näin korkealta.

TAHKO PIHKALA sanoi joskus 1920-luvulla, että "naisten viisi olympialajia ovat viisi naulaa olympialiikkeen arkkuun". Pekingissä naisten 7-ottelun keihäänheitto oli laji, josta saadun tv-lähetyksen voisi lähettää ohjelmassa "Hauskat kotivideot".

MIKSI KENTTÄLAJEISSA pitää olla karsintarajat, kun loppukilpailuihin pääsee kuitenkin joka kerta vain 12 parasta?

TV-SELOSTAJAT käyttävät 200 metrin juoksusta nimitystä "kakkonen". Antaa ammattimaisen leiman.

TV-SELOSTAJAT käsittelevät ihmisiä esineinä. "Nyt kärjessä on kenialaisia kolme kappaletta."

ONKOHAN BAHAMA paras urheilumaa? Asukkaita 300 000, kaksi mitalia Pekingistä.

KYMMENEN KAUNEINTA yleisurheilijaa (aakkosjärjestyksessä):

Tatjana Andrianova, Venäjä, 800 m

Clarissa Claretti, Italia, moukari

Natalia Dobrynska, Ukraina, 7-ottelu

Levin Franco, Paraguay, keihäs

Gulnara Galkina-Samitova, Venäjä, 3000 m esteet

Habiba Grhibi, Tunisia, 3000 m esteet

Jelena Isinbajeva, Venäjä, seiväs

Jade Johnson, Britannia, pituus

Yana Maksimava, Valkovenäjä, 7-ottelu

Nevin Yanit, Turkki, 100 m aidat

Erikoismaininnat: Kamerunin 3-loikkaaja Francoise Mbango Etone hyppäsi hame päällä; Venäjän 800 metrin komea juoksija Svetlana Kljuka juoksi kuin hirvi, kuin Pekka Vasala aikoinaan.

JOKAISEN OLYMPIAKISOIHIN valitun urheilijan piti jo pitkän aikaa ennen kisoja antaa dopingviranomaisille koko ajan ennakolta kahden tunnin tarkkuudella selvitys siitä, missä on, jotta testaajat pääsevät testaamaan. Juha Hirvi sanoi, että tuntuu kuin olisi ehdonalaisvankeudessa. Ihme, ettei Amnesty International ole puuttunut asiaan.

kari.naskinen@gmail.com

Kauppahalli lopettaa, tori siirtyy Launeelle

Entinen keskustaisäntä Jouko Tapani "Pokko" Lemminkäinen on varmaankin saanut Lahden kauppiailta kättä päälle -tiedon siitä, että jos toriparkkia ei rakenneta, ne lopettavat kokonaan toimintansa Lahden keskustassa. Keskiviikkona 20.8. Pekko uudisti tällä varmalla tiedolla kiristämisen, tällä kertaa Uudessa Lahdessa: 1000 työpaikkaa häviää, jos keskustan kauppoja varten ei rakenneta toriparkkia.

Tähän saadaan nyt varautua: Lahden kauppatori siirretään Launeelle, Instrumentarium ja Suomalainen kirjakauppa muuttavat Renkomäkeen, Kauppa-Koho ja Santa Fé menevät Holmaan jne. Kauppahalli ehkä lopetetaan kokonaan.

Koska näistä aivan torin lähellä olevista, kohta toimintansa lopettavista tai muualle siirtyvistä yrityksistä ei saada kasaan niitä tuhatta työpaikkaa, tarkoittaa Lemminkäinen sitä, että kaikki muutkin liikkeet 300 metrin säteellä torista lakkaavat olemasta.

Kun Lemminkäisen ja keskustan yrittäjien kannanotot ovat näin lapsellista tasoa, on vaikea ottaa yrittäjien puheita vakavasti missään muussakaan asiassa.

Kyllähän Lahden kaupan rakenteellinen tulevaisuus on kiinni aivan muista asioista kuin 500 parkkipaikasta torin alla. Launeelle ja Renkomäkeen tulee koko ajan lisää isoja kaupan yksiköitä, ja seuraavaksi niitä alkaa syntyä Holmaan ja Karistoon. Kaupan pinta-alaneliöitä tulee näille alueille yhteensä useita hehtaareja.

Lahden ja muidenkin kaupunkien kaupalliset systeemit ratkaistaan kaupan itsensä toimesta. Kaupan, varsinkin isojen keskusliikkeiden ja muiden ketjujen kilpailutilanne on se tekijä, mikä näihin asioihin vaikuttaa. Kun vielä sukarit ja kakkoset lyövät rahaa poliitikkojen vaalikampanjoihin, niin siinähän tämä homma pyörii.

kari.naskinen@gmail.com

Uusia johtajia kaupungintalolle

Lahden kaupungin kehitysjohtajaksi on valittu seutujohtaja José Valanta (kuva). Uusi virka keksittiin, kun seutujohtajan tehtävät loppuvat. Uuden kehitysjohtajan kuukausipalkka on yli 8000 euroa.

Nyt valmistellaan myös uuden strategiapäällikön viran perustamista 1.10. alkaen. Tämä virka syntyy niin, että eläkkeelle siirtyvän yhteyspäällikkö Juhani Rikalan virka muutetaan strategiapäällikön viraksi. Palkka olisi 3900 euroa. Strategiapäällikkö toimisi kehitysjohtajan alaisena.

Kyllä näköjään rahaa riittää herrojen palkkaamiseen. Onneksi Lahti käyttää suurista kaupungeista suhteellisesti vähiten rahaa terveydenhoitoon, ja bussilippujen hinnat puolestaan ovat Lahdessa korkeimmat. Jostakinhan sitä on säästettävä.

kari.naskinen@gmail.com

Kansanedustajat viis veisaavat kuntien taloudesta

Valtio vähensi maksuosuuttaan Lahden sosiaali- ja terveydenhuollolle vuositasolla 700 000 euroa. Tämän takia kaupunki korottaa ronskisti terveyskeskus- ja päivystysmaksuja 1.9. alkaen.

Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Antti Holopainen (Vas) olisi valtion kiristystoimista huolimatta pidättäytynyt maksujen korotuksista, mutta lautakunnan muut jäsenet olivat korotusten kannalla.

Näitä kuntataloutta ja kuntalaisia vahingoittavia päätöksiä Helsingissä tekevät kansanedustajat, joista noin 150 on myös kotikuntiensa valtuutettuja. Helsingin herrahissiin päästyään kansanedustajat unohtavat kotikuntansa ja ryhtyvät yksinomaan vauraan valtiontalouden pönkittäjiksi.

Heikki Helin tarkastelee uusimmassa kirjassaan (Hannu Salamaa lainaten ”Tapausten kulku”) valtionosuus- ja verouudistusten vaikutuksia kuntien talouteen, ja jokseenkin synkkää luettavaa kirjan 500 sivua ovat. Lahtelainen Helin on Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija ja Tampereen yliopiston kunnallistalouden dosentti.

”Useimmat kansanedustajat ovat kotikunnassaan valtuutettuja. Heidän pitäisi tuntea kuntien talousongelmat, mutta eduskunnassa he ovat joutuneet tekemään kuntatalouden kannalta epäedullisia ratkaisuja”, kirjoittaa Helin.

Joutuneet... Ei kukaan ”joudu” tekemään huonoja ratkaisuja, mutta niin vain tekevät. Helin sanoo, että maan hallitusta näissä kuntatalouteen liittyvissä asioissa ohjailee hyvin määrätietoisesti valtiovarainministeri. Eikä asiaa ole miksikään muuttanut se, että hallitusten poliittinen koostumus on vaihtunut. Tämä havainnollistuu hyvin, kun katsotaan, miten hallitukset ovat eri vuosina suhtautuneet valtionosuuksien indeksitarkistuksiin (täysimääräinen indeksitarkistus = 100 %):

1994 0 %
1995 0 %
1996 0 %
1997 100 %
1998 100 %
1999 100 %
2000 100 %
2001 50 %
2002 50 %
2003 50 %
2004 75 %
2005 75 %
2006 75 %
2007 75 %

Jos indeksitarkistukset olisi 2000-luvulla tehty täysimääräisinä, olisivat korotukset valtionosuuksiin olleet yhteensä 1100 miljoonaa euroa. Korotuksista on kuitenkin toteutettu vain 724 miljoonaa euroa.

Valtio määrää kunnille lisää tehtäviä, mutta osallistuu niiden kustannuksiin hyvin vajaasti.

Vielä 1990-luvun puolivälissä valtionosuuksien osuus kunnille määrättyjen sosiaali- ja terveydenhuollon uusien tehtävien menosta oli noin 35 %, mutta tämä osuus on sittemmin pudonnut selvästi, alhaisimmillaan se oli vuosituhannen vaihteessa vain 24 %.

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen toimintamenojen rahoituksesta oli valtion osuus 1990-luvun alussa 44 %, mutta nykyisin enää 24 %.

Kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuritoimen menojen rahoituksesta on valtion osuus pudonnut samalla aikajaksolla 53:sta 30 prosenttiin.

Myös investointien valtionosuuksia on sipistettu. Viime vuosikymmenellä oli sosiaali- ja terveydenhuollon investointeihin maksettava valtionosuus 25-50 %, mutta nyttemmin maksimissaan 25 %.

Helinin tutkimus loppuu vuoteen 2006. Sen jälkeen on tapahtunut lisää samansuuntaista. Kun Kokoomus ja Keskusta nyt alentavat veroja, tämä rasittaa kuntataloutta ja kuntalaisia. Tästä osoituksena terveyskeskusmaksujen kallistuminen. Kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok) populistisesti ja kunnallisvaalipoliittisesti keventää veroja, joudutaan korvaukseksi lypsämään kunnilta lisää rahaa valtion kassaan. Kunnilla ei tässä tilanteessa ole muuta mahdollisuutta kuin mennä kuntalaisten rahapusseille.

kari.naskinen@gmail.com

Todisteita

1. Lahden kristillisessä koulussa aloitti koulunkäyntinsä 14 lasta. Mahtuisivat yhteen kerrostalohuoneistoon. Tämä on todiste siitä, että olisi ollut iso munaus myydä Vuorikadun koulu kristillisen koulun käyttöön.

2. Kisapuiston nurmikko meni pilalle haavipallon EM-kisoissa, eikä kenttää nyt voi käyttää ennen perusteellista kunnostamista. Tämä on todiste siitä, että jos Kisapuisto aiotaan ottaa uudelleen todelliseen käyttöön, kentälle on asennettava kaiken kestävä keinonurmi.

3. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Kok) kirjoittaa kaupungin internetsivuilla, että toriparkki tarvitaan lisäämään kaupungin vetovoimaisuutta - pitää saada uusia parkkipaikkoja uutta liikerakentamista varten. Tämä todistaa, että toriparkki ja Alatorin muuttaminen liikerakennusten tontiksi liittyvät toisiinsa. Jos siis toriparkki, niin sitten myös Alatorille kauppakeskus.

kari.naskinen@gmail.com

Kaikkia asioita voi vertailla

Kovin erilaisia asioita ei voi vertailla keskenään, sanotaan nyt, kun rohjetaan asettaa rinnakkain yksityisautoilun edistäminen ja terveydenhoito.

"Näitä asioita ei pidä sotkea toisiinsa", kirjoitti yrittäjä Kari Kivikoski ESS:n mielipidesivulla maanantaina.

Sotkea ei pidäkään, mutta vertailla voi. Kaikkia asioita voi kuntataloudessa vertailla, kun niitä pannaan rinnakkain taloudellisten vaikutustensa osalta. Kun toriparkin rakentaminen maksaisi 15 miljoonaa euroa, niin joka iikka voi halutessaan asettaa kysymyksen, mitä muuta tuolla summalla saisi.

Kivikoski sanoo, että toriparkki olisi investointi tulevaisuuteen. Sen sijaan Kivikoski väheksyy, suorastaan pilkkaa rahankäyttöä sosiaali- ja terveydenhoitoon: "jos kyseinen rahasumma siirretään sosiaali- tai terveyspuolelle, se on nopeasti käytetty, mutta mitä sen jälkeen".

Että mitä sen jälkeen? Kivikoskelle ei näköjään merkitse mitään sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointi. Ei varsinkaan sellainen, mikä saadaan aikaan hänenkin maksamillaan verorahoilla. Kivikosken verorahat pitäisi mieluummin panna johonkin tuottavampaan, ja hoitakoot ihmiset terveyttään omilla rahoillaan niin kuin johtaja Kivikoskikin.

kari.naskinen@gmail.com

Ajojahdit tuottavat tulosta

Ensin lähti Tarmo Pipatti, nyt Petri Mäkinen (kuvassa). Molemmat joutuivat Lahdessa Kokoomuksen ja muunkin porvarileirin ajojahtien kohteiksi, ja tämän seurauksena jättivät paikkansa.

Ajatusmaailmoiltaan Pipatti ja Mäkinen liikkuvat demareiden oikeassa laidassa, ja Lahdessa SDP:n jäsenkirja on nykyisin rasite.

Pipatti oli dynaamisin kaupunginjohtaja, mitä Lahdessa oli 30 vuoteen ollut. Muutamat hölmöt lausunnot julkisuudessa ja lapsellinen syntymäpäivälahjatoive (moottorikelkka) tekivät kuitenkin Pipatista eräänlaisen pellen, joka oli sallittua julkista riistaa kaikille mustamaalaajille.

Muistan hyvin, miten esimerkiksi tunnetut yritysjohtajat pyysivät minua toistuvasti mollimaan Pipattia, kun olin Uuden Lahden päätoimittajana – ei niin väliä asiasta, kunhan vain jotenkin olisin Pipattia ryöpyttänyt. Kritiikkiä esitinkin, mutta se ei yritysjohtajille riittänyt, koska se ei ollut tarpeeksi härskiä.

Ei Pipatti ilman tätä ajojahtia Lahdesta olisi lähtenyt. Sama koskee Mäkistä.

Kun yht. maist. Petri Mäkinen valittiin Lakesin toimitusjohtajaksi 2003, alkoi kampitus heti. Syynä oli se, että nyt se Pipatti ”alkaa raahata kavereitaan Jyväskylästä Lahteen”.

Mäkisenkin kohdalla taakkaa lisäsivät tehtävienhoidon ulkopuoliset asiat. Siinä missä Pipatti möhli moottorikelkkajutulla ja lausunnollaan radiomastojen väliin suunnitellusta taideteoksesta, siinä Mäkisen riesaksi muodostui liian hyvä pukeutuminen. Ei voitu ymmärtää, että kuntien palkollisena oleva mies pukeutuu arkisinkin mustaan Armani-pukuun ja ajaa hienolla AMG-Mersulla.

Toisaalta kuitenkin yritysjohtajat moittivat minullekin Pipattia siitä, että tämä ei ollut tullut joihinkin yrittäjien tilaisuuksiin riittävän hyvin pukeutuneena, ei edes solmiota.

”Lakesin rahankäyttö on leväperäistä”, väitettiin viimeksi. Kuitenkaan mitään epäselvyyksiä ei ole ollut. Lakesin hallitus ei ole havainnut minkäänlaisia väärinkäytöksiä, ei edes virheitä.

Nimettöminä esiintyneet ”sisäpiiriläiset” ovat kuitenkin pyörittäneet ajojahtirulettiaan väsymättä. Viimeksi pari viikkoa sitten ESS teki ison jutun näiden ”sisäpiiriläisten” antamien ”tietojen” pohjalta. Tiedonantajia oli kaksi – iso juttu lehteen – jutun loppuun kuitenkin pieni maininta siitä, että toinen tiedonantajista sanoutui irti kaikista Lakesin rahankäyttöä ja johtamiskulttuuria koskevista väitteistä.

Yksi syytös on koskenut konsulttiselvityksiin menneitä suuria rahasummia. Tältäkin osin kysymyksessä on kuitenkin vain se kehitys, mikä on käynnissä, kun kuntien henkilöstöjä on vähennetty ja toimintoja ulkoistettu. Lahden kaupunki käyttää vuosittain konsulttipalveluihin noin 500 000 euroa.

kari.naskinen@gmail.com

Toriparkki ja halvimmat huorat

Tämä kuva on Sapokanlahdesta Kotkasta. Vuonna 1990 aloitettiin osittain umpeenkasvaneen ja pahoin saastuneen merenlahdenpoukaman parannustyöt. Neljä vuotta myöhemmin Sapokanlahti palkittiin Vuoden ympäristörakenteena.

Kotkassa on muutenkin tehty paljon ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi Keskuskadun 800 metriä pitkästä lehmusesplanadista on tehty veistospuisto; siellä on myös Olavi Lanun betoninen Makaava pajutyttö, joka on sukua Lahdessa Kirkkokadun ja Mariankadun kulmassa olevalle Pajutytölle. Tämä hanke sai vuonna 2003 Suomen kuvanveistäjäliitolta Pro Sculptura -mitalin.

Kotkasta voisi hakea mallia Lahteenkin. Onhan siellä se uusi toriparkkikin maan alla. Sen rakentamista on Lahdessakin jo kehuttu.

Perustelut Kotkan toriparkille ovat kuitenkin kokonaan toisenlaiset kuin Lahden toriparkkifanaatikkojen perustelut täällä. Kotkassa 500 auton toriparkki rakennettiin kauppakeskus Pasaatin alle tilanteessa, jossa kaupungin keskustassa ei ollut käytännöllisesti katsoen mitään muita parkkilaitoksia.

Lahdessa tilanne olisi vastaavanlainen, jos täällä olisivat yhdessä nipussa kauppatori, Trio ja Sokos, mutta niitä varten ei olisi autopaikkoja kuin katujen varsilla. Kotkassa näin oli, joten oli perusteltua rakentaa toriparkki.

Lahdessa riittää kuitenkin puolityhjiä parkkihalleja nytkin taas, kun elokuun markkinat keskiviikkona järjestetään.

Lahdessa yrittäjät, jotka vinkuvat valituksiaan aina ja joka paikassa, vaativat veronmaksajia rakentamaan heidän asiakkailleen toriparkkihallin. Lisäksi yrittäjät sanovat, että kaikki kaupungin perimät parkkimaksut tulisi ohjata yrittäjien liikevoittojen maksimoimiseen. Eikä niitä ainakaan pitäisi tuhlata vanhustenhoitoon, kuten yrittäjien edustajana on keskustaisäntä Riku Jaro julistanut.

Ei kaupungin taloutta kuitenkin tällaisella korvamerkkirahoituksella hoideta. En minä ainakaan hyväksyisi, että parkkimittareihin panemani kolikot ja maksamani parkkisakot automaattisesti ohjautuisivat uusien parkkihallien tekemiseen. Kaikki kaupungin keräämät maksut ja verot tietenkin menevät yhteiseen läjään, mistä kaupunginvaltuutetut sitten päättävät sijoittaa rahoja mihin meidän veronmaksajien parhaaksi näkevät.

Sitäpaitsi kyllä kaupunki on kautta aikojen tehnyt valtavan isoja investointeja rakentaessaan katuja, joita pitkin asiakkaiden on hyvä kulkea kauppoihin.

Kotkasta vielä sen verran, että uusi Merikeskus Vellamo on komea rakennus. Kuuluu arkkitehtuuriltaan samaan luokkaan Kiasman kanssa. Tuli maksamaan 38 miljoonaa euroa, ja nyt Suomen merimuseo (valtio) maksaa Kotkan kaupungille vuokraa millin vuodessa. Hieno ratkaisu nimenomaan näin, sillä vaihtoehtoisina rakennuspaikkoina olivat Helsinki ja Turku.

Vellamon rakenteissa on paljon puuta, ja Sibeliustalon tavoin tämänkin hankkeen tärkeänä kummisetänä oli Paavo Lipponen.

Nyt Kotkassa kehutaan, että ”meillä on Pasaati, Vellamo, toriparkki ja halvimmat huorat”.

Sen minäkin totesin, että myös bensa on maan halvinta. Vierailupäivänäni Kotkassa bensalitra maksoi 1,45, kun hinnat Lahdessa olivat 1,55 – 1,57. Onkohan niillä suora putki satamassa olevista bensatankkerilaivoista?

kari.naskinen@gmail.com

Typeriä, onttoja kysymyksiä

Oltiin Savonlinnassa katsomassa kiinalaista oopperaa yhdessä tasavallan presidentin Tarja Halosen kanssa. Enemmän siellä kuitenkin oli porvareita firmojen rahoilla. Harmi kuitenkin, etteivät Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen olleet paikalla, koska heillä olisi ollut vastaukset niihin kysymyksiin, joita kiinalainen nykyooppera Uhkapeli esitti.

Vanhasen ja Kataisen sananvalinnat ovat kuitenkin tulleet viime viikkojen budjettikeskustelun yhteydessä niin tutuiksi, että voin tässä referoida heidän vastauksiaan myös oopperan herättämiin kysymyksiin:

Kuinka itse sopeutuisin köyhyyteen?

Vanhanen: ”Typerä kysymys. Ei ole ajankohtainen, eikä sellaiseksi tule.”

Jos rikastuisin yllättäen, säilyttäisinkö myötätuntoni muita kohtaan?

Katainen: ”Onttoa puhetta. En rikastu yllättäen, vaan kaikki on selvää jo perintötekijöitä myöten. Perintö- ja kaikkien muidenkin hyväosaisten verojen poistaminen varmisti sen, että yllätyksiä ei tule.”

Jos naisin rikkautta, muuttaisiko se omaatuntoani?

Vanhanen: ”Kateellisten panettelua. Jos nain rikkautta, se on yksityisasiani eikä kuulu muille, ja omaatuntoa minulla ei ole, joten ei se miksikään voi koskaan muuttua.”

Jos voittaisin ison summan rahaa, menettäisinkö elämänhallintani?

Katainen: ”Kysymys kumpuaa tietämättömyydestä. Minä hallitsen elämäni aina ja olen siksi parempi ihminen kuin esimerkiksi ne pitkäaikaistyöttömät ja muut syrjäytyneet luuserit, joilla pinna palaa liian herkästi ja alkavat sitten alkoholisoitua."

¤ ¤ ¤

Jouduin yhteen kysymykseen vastaamaan minäkin. Tuli tuttava vastaan Savonlinnan torilla ja kysyi, että kenen kutsumina me olemme oopperajuhlilla. Kysyjän ihmetys oli suuri, kun kerroin, että emme kenenkään, vaan olemme ihan itse ostaneet pääsylippumme ynnä muun reissussa tarvittavan.

Tämä se on meidän tavallisten ihmisten kohtalo. Kun ei kuulu herrojen seurakuntiin, pitää itse kustantaa huvinsa.

Ne taas, jotka kuuluvat piireihin ja ovat tottuneet siihen, että mihinkään ei tarvitse itse maksaa, eivät koskaan muualle menekään kuin kutsutilaisuuksiin. Ei tämä eliitti edes tiedä, miten jossakin lippuluukulla käyttäydytään. Eivätkä he muutenkaan alennu moiseen rahvaanomaisuuteen. Kaulaan on saatava muovikortti, jossa lukee VIP.

Alkukesästä tällaisen "ongelman" aiheuttivat F1-venekilpailu. Pari kaupunginvaltuutettua kertoi, että he eivät olleet tapahtumaa seuraamassa, koska "ei ollut tullut minkäänlaista kutsua". Kun on ilmaiseen tottunut, niin kaiken on sitten oltava sellaista.

Tyypillisiä VIP-tilaisuuksia ovat ne, joita palloiluseurat pitävät sarjakauden alkaessa. Kutsuvieraat syötetään ja juotetaan, mutta kun tavalliset sarjapelit jatkuvat viikon kuluttua, ei kutsuvierastilaisuuden vieraista enää ole paikalla kuin yksi sadasta.

kari.naskinen@gmail.com