Lahden kaupunginhallitus vieraili maanantaina 50 kilometrin päässä Padasjoella. Risteilivät Päijänteellä ja nautiskelivat tarjoilusta.
Jos liitosherrojen suunnitelmat toteutuvat, liittyy Asikkalan takana oleva Padasjoki Lahden kaupunkiin. Silloin Lahdesta tulee tämän sateelliittikaupunginosan ansiosta Hämeenlinnan rajanaapuri, sillä ensi vuonna Padasjoen länsipuolella oleva Lammi yhdistyy Hämeenlinnan kaupunkiin.
Padasjoelle kuntaliitos on taivaanlahja. Ennuste nimittäin on, että talousvaikeuksissa rimpuilevan Padasjoen veroprosentti on vuonna 2016 peräti 23 % (nyt 18,5 %). Jos iso kuntaliitos tehdään, on uuden ison Lahden kunnallisvero tuolloin 20,50 % (nyt 19 %).
Seuraavaksi Lahden kaupunginhallitus varmaankin vierailee kultalautaset käsissään Hartolassa, vielä kauempana Heinolan ja Sysmän takana. Jos Hartola olisi osakeyhtiö, se olisi jo tehnyt konkurssin. Hartolan kunnanjohtaja onkin sanonut, että kuntaliitos Lahden kanssa on Hartolan pelastus. Pelastajat ovat siis Lahden veronmaksajat. Nyt Hartolan kunnallisvero on 20,5 %, kahdeksan vuoden kuluttua itsenäisenä ollessaan 23,5 %.
Liitosherrojen ja heidän palkkaamiensa konsulttien arviot kuntaliitoksen seurauksista ovat pelkästään myönteisiä. Niin pitää olla, koska sellaisia on tilattu. Aikaisemmat kokemukset ovat kuitenkin toisenlaisia, kuten Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki kirjoitti Kuntalehdessä (14.8.):
"Merkittäviä kustannussäästöjä [kuntaliitoksista 70-luvulla] ei tullut. Alueellinen demokratia kaventui. Tämä tarkoittaa, että etenkin valtuutettujen alueellinen jakauma keskittyi uuden kunnan pääkeskukseen ja sen välittömään ympäristöön. Uusien kuntien sisäinen aluekehitys on ollut keskittyneempää kuin muuten samanlaisilla alueilla, joissa kuntaliitoksia ei toteutettu. Kansalaisten näkökulmasta kuntaliitokset ovat loitontaneet palveluja."
Suur-Lahtea koskevia taloudellisia laskelmia on tehnyt kunnallishallinnon tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab. Kummallista vain, että sen laskelmat ovat kuntaliitosta koskevassa esiselvityksessä (17.6.2008) kovin erilaisia kuin ne olivat vuotta aiemmin valmistuneessa liitoslaskelman loppuraportissa (15.3.2007). Nyt ne näyttävät kuntaliitoksen kannalta paljon paremmilta kuin yhdeksän kuukautta aiemmin, vaikka tekijä on sama. (Viittaan kirjoitukseeni 25.6.2008.)
Helppoahan tällainen numeroilla pelaaminen tietenkin on. "Ennustetaan" esimerkiksi investoinnit kymmenen vuoden päähän satoja miljoonia euroja suuremmiksi tai pienemmiksi sen mukaan, mitä tarkoitushakuisuus edellyttää.
kari.naskinen@gmail.com
Jos liitosherrojen suunnitelmat toteutuvat, liittyy Asikkalan takana oleva Padasjoki Lahden kaupunkiin. Silloin Lahdesta tulee tämän sateelliittikaupunginosan ansiosta Hämeenlinnan rajanaapuri, sillä ensi vuonna Padasjoen länsipuolella oleva Lammi yhdistyy Hämeenlinnan kaupunkiin.
Padasjoelle kuntaliitos on taivaanlahja. Ennuste nimittäin on, että talousvaikeuksissa rimpuilevan Padasjoen veroprosentti on vuonna 2016 peräti 23 % (nyt 18,5 %). Jos iso kuntaliitos tehdään, on uuden ison Lahden kunnallisvero tuolloin 20,50 % (nyt 19 %).
Seuraavaksi Lahden kaupunginhallitus varmaankin vierailee kultalautaset käsissään Hartolassa, vielä kauempana Heinolan ja Sysmän takana. Jos Hartola olisi osakeyhtiö, se olisi jo tehnyt konkurssin. Hartolan kunnanjohtaja onkin sanonut, että kuntaliitos Lahden kanssa on Hartolan pelastus. Pelastajat ovat siis Lahden veronmaksajat. Nyt Hartolan kunnallisvero on 20,5 %, kahdeksan vuoden kuluttua itsenäisenä ollessaan 23,5 %.
Liitosherrojen ja heidän palkkaamiensa konsulttien arviot kuntaliitoksen seurauksista ovat pelkästään myönteisiä. Niin pitää olla, koska sellaisia on tilattu. Aikaisemmat kokemukset ovat kuitenkin toisenlaisia, kuten Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki kirjoitti Kuntalehdessä (14.8.):
"Merkittäviä kustannussäästöjä [kuntaliitoksista 70-luvulla] ei tullut. Alueellinen demokratia kaventui. Tämä tarkoittaa, että etenkin valtuutettujen alueellinen jakauma keskittyi uuden kunnan pääkeskukseen ja sen välittömään ympäristöön. Uusien kuntien sisäinen aluekehitys on ollut keskittyneempää kuin muuten samanlaisilla alueilla, joissa kuntaliitoksia ei toteutettu. Kansalaisten näkökulmasta kuntaliitokset ovat loitontaneet palveluja."
Suur-Lahtea koskevia taloudellisia laskelmia on tehnyt kunnallishallinnon tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab. Kummallista vain, että sen laskelmat ovat kuntaliitosta koskevassa esiselvityksessä (17.6.2008) kovin erilaisia kuin ne olivat vuotta aiemmin valmistuneessa liitoslaskelman loppuraportissa (15.3.2007). Nyt ne näyttävät kuntaliitoksen kannalta paljon paremmilta kuin yhdeksän kuukautta aiemmin, vaikka tekijä on sama. (Viittaan kirjoitukseeni 25.6.2008.)
Helppoahan tällainen numeroilla pelaaminen tietenkin on. "Ennustetaan" esimerkiksi investoinnit kymmenen vuoden päähän satoja miljoonia euroja suuremmiksi tai pienemmiksi sen mukaan, mitä tarkoitushakuisuus edellyttää.
kari.naskinen@gmail.com